maanantai 29. lokakuuta 2012

USA: Jo 59% kannattaa kannabiksen laillistamista

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan jo 59% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista. Huffington Postin ja YouGov:n tekemän mittauksen mukaan 51% amerikkalaisista kannattaa sitä, että kannabis laillistetaan ja sitä verotetaan kuten alkoholia. Lisäksi 8% kannattaa sitä, että kannabis laillistetaan, mutta ettei sitä verotettaisi ja valvottaisi, kuten alkoholia. Vain 26% vastustaa laillistamista ja 15% ei osaa kertoa kantaansa.

Nämä tulokset ovat yhteneviä sen pitkäaikaisen kehityksen kanssa, että kannabis muuttuu yhä normaalimmaksi yhteiskunnassa. Viime vuonna Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan 50% kannatti laillistamista ja 46% vastusti. Agnusreidin tekemän mittauksen mukaan jopa 56% kannatti laillistamista. Sen sijaan suuri yleisö ei ole valmis ns. tomaattimalliin eli valvomattomaan laillistamiseen, jota kannatti vain 8% vastanneista.

Nämä tulokset lupaavat hyvää kolmessa osavaltiossa suoritettaville kansanäänestyksille kannabiksen laillistamisesta.

Marginaalista enemmistöön

429341 10151273604579245 558033045 NSyrjityt meksikolaiset, mustat jazz-muusikot, beat-sukupolvi, hipit ja jipit olivat ensimmäisiä kansanryhmiä Yhdysvalloissa, jotka huomasivat kannabiksen olevan paljon miellyttävämpi päihde kuin alkoholi tai tupakka. Hiljalleen tämä ahaa-elämys on levinnyt yhä laajempiin kansanosiin niin että tällä hetkellä Yhdysvalloissa kansalaisten enemmistö kannattaa kannabiksen laillistamista.

Yhteiskunnassa enemmistö on suhteellinen ja jopa kyseenalainen käsite, mutta mielipidemittauksissa tällä hetkellä 81% amerikkalaisista kannattaa lääkekannabiksen laillistamista, 72% kannattaa kannabiksen käytön dekriminalisointia ja 59% kannabiksen laillistamista.

Drug Policy Alliance käynnisti uuden kansalaisryhmän, Marijuana Majority eli kannabisenemmistö, jonka kotisivulla sadat julkisuuden henkilöt kehottavat liittymään mukaan tähän enemmistöön.

Kannabiksen laillistaminen yhdistää tällä hetkellä Yhdysvaltojen yhteiskuntaa aina rappi-tähti Snoop Doggista evankelista Pat Robertsoniin ja mediamoguli Arianna Huffingtonista konservatiiviseen liikemieheen David Kochiin.

Sivustolla siteerataan mm. palkittua näyttelijä Morgan Freemania: "Tämä kieltolaki on maailman tyhmin laki... sillä tehdään rikollisia sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole sekaantuneet rikolliseen toimintaan. Me tuhlaamme ziljoonia dollareita sotaan, jota emme voi voittaa! Me voisimme tehdä ziljoonia pelkästään laillistamalla se ja verottamalla sitä kuten viinaa. Tämä on niin tyhmää."

Sivustolla on kaikkiaan liki 600 julkkista luokiteltuna 13:sta kategoriaan. Projektia johtaa LEAP-järjestön tiedotuspäällikkö Tom Angell:

"Mielestämme tämä sivusto on tärkeä poliitikkojen ja muiden merkittävien henkilöiden rohkaisemiseksi tulemaan julkisuuteen kertomaan se, että kannabislainsäädäntö pitää muuttaa."

Lähde: NORML 24.10.2012 ja Celebstoner 22.10.2012


Laillistamisliike laajenee Kanadassa

Brittiläisen Kolumbian osavaltion kansanedustaja Kash Heed on viimeisin julkisuuden hahmo, joka on liittynyt huumesodan vastaisen kansalaisliikkeen Stop The Violence BC:n riveihin Vancouverissa. Aiemmin poliisipäällikkönä toiminut Heed kertoi tiedotusvälineille, että kannabiksen laillistamisesta pitää tehdä vaalikysymys seuraavissa osavaltion vaaleissa.

73cdaf19297bHeed toimi 30 vuotta poliisina, mm. huumepoliisina sekä Länsi-Vancouverin poliisipäällikkönä ja sen jälkeen yleisenä syyttäjänä vuoteen 2009 asti, jolloin hänet valittiin liberaalipuolueen kansanedustajaksi lakia säätävään osavaltion parlamenttiin.

Heed ilmoitti myös liittyvänsä Stop The Violence BC -järjestöön, joka ajaa kannabiksen dekriminalisointia. Hän tunnusti laittoman huumekaupan ja siihen liittyvän väkivallan  kriminaalivalvonnan epäonnistuneen.

"Poliitikkojen pitää ottaa tässä asiassa johto käsiinsä. Meidän pitää muuttaa kannabislainsäädäntö. Tästä pitää tehdä vaalikysymys. Tästä pitää käydä julkinen keskustelu", Heed tiivisti asiansa.

Heed haluaisi hallituksen lopettavan "pomputtelu" kannabiksen valvonnasta. Hän tapaa muita kansanedustajia ja hallituksen edustajia tuen saamiseksi ja samalla hän tarkkailee kolmea USA:n osavaltiota, Coloradoa, Washingtonia ja Oregonia, joissa kansa ratkaisee ensi kuussa kannabiksen kohtalon.

"Monet kansanedustajista on jo sitä mieltä, että asiasta pitää keskustella", hän jatkoi myöntäen etteivät pääministeri ja oikeusministeri kannata asiaa.

"Mutta ajan kanssa saamme heidät uskomaan tähän. Pääministeri on sanonut julkisuudessa asian kuuluvan liittovaltiolle, mutta minä en usko siihen", Heed jatkoi.

Paikallishallinnon tasolla mielipiteet ovat todellakin muuttumassa: Brittiläisen Kolumbian maakuntakokous hyväksyi äskettäin laillistamista kannattavan lausunnon.

Heed ehdottaa, että pienten määrien hallussapito laillistetaan yli 19-vuotiaille ja kannabista myydään valvottuja kanavia myöten, kuten tupakkaa ja alkoholia, ja saadut verotuotot käytetään hoitoon ja käytön ehkäisyyn.

Heed tunnusti, että poliisikoulussa hänet saatiin uskomaan huumeongelman olevan ratkaistavissa pidättämällä tarpeeksi paljon ihmisiä. Vuosien kalliit ja lopulta täysin turhat poliisioperaatiot ovat vakuuttaneet hänet siitä, että huumesota on ollut täydellinen onnettomuus.

Hän kertoo monien poliisiupseerien olevan samaa mieltä mutta he eivät voi ikinä myöntää sitä julkisuudessa, ennenkuin eläkkeellä tai erottuaan poliisista, "koska poliisikulttuurissa heidät syötäisiin".

"Huumesodan lopettamisen ensimmäinen askel on kannabiskaupasta tulevien tulojen verottaminen. Niin kauan kuin marihuana on laitonta, ei kukaan pysty lopettamaan kauppaa, koska sillä tehdään ihan liikaa rahaa."

Stop the Violence BC on kansalaisliike, johon kuuluu lainoppineita, kriminaalivalvonnan ja terveydenhoidon virkamiehiä, tutkijoita ja entisiä valtion virkamiehiä. Liikkeen tavoitteena on kannabislainsäädäntöä muuttamalla kohentaa kansanterveyttä ja vähentää huumerikollisuutta.

Lähde: Province 19.10.2012

Entinen poliisipäällikkö Kash Heed puhuu suunsa puhtaaksi:

http://www.youtube.com/watch?v=aoTmZptLYp4

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kannabiksen huumeluokittelu liittovaltion vetoomustuomioistuimeen Yhdysvalloissa

Americans for Safe Access -kansalaisjärjestö (ASA) täytti 16.10. kymmenen vuotta kirjaimellisesti työnsä ääressä. ASA perustettiin vuonna 2002 takaamaan Yhdysvaltojen kansalaisille lääkekannabiksen saanti. Historiallisen sattuman kaupalla samana päivänä USA:n liittovaltion vetoomustuomioistuin Washington DC:ssä käsitteli ASA:n kymmenen vuotta sitten tekemää vetoomusta DEA:lle kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi USA:n huumelainsäädännön perustana olevassa huumeluokituksessa.

11502605 LargeDEA:n hallinto hylkäsi uudelleenluokitteluanomuksen kesällä 2011. Vuoden 2012 kesällä liittovaltion vetoomustuomioistuin Washington DC:ssa päätti järjestää kuulemistilaisuuden kymmenen vuotta vireillä olleesta ASA:n anomuksesta.

ASA vaatii DEA:ta luokittelemaan marihuana siten, että tämä luokitus vastaa sen lääkinnällistä vaikutusta, eli USA:n huumelain huumeluettelon ankarimmasta 1. luokasta sellaiseen, joka vastaa sen lääketieteellistä tutkimusta ja lääkinnällistä käyttöä, eli vähintään 3. luokkaan.

Kannabiksen luokittelun taustaa

Kannabis sijoitettiin vuoden 1961 huumausainesopimuksessa heroiinin ja kokaiinin rinnalle aineena vailla lääkinnällistä käyttöä. Myöhemmin löydetty THC otettiin vuoden 1971 ns. psykotrooppisten aineiden sopimuksen alaiseen valvontaan.

Presidentti Nixonin kaudella vuonna 1970 Yhdysvalloissa säädettiin liittovaltion huumelaki, Federal Controlled Substances Act (CSA), jossa marihuana kaikesta tutkimustiedosta huolimatta oli sijoitettu valvottavien aineiden 1. luokkaan yhdessä heroiinin, MDMA:n ja LSD:n kanssa. Sen vaikuttava aine THC sijoitettiin lievempään 2. luokkaan, koska sillä on "joitakin lääkinnällisiä käyttötarkoituksia". Samassa 2. luokassa ovat mm. kokaiini, oopiumi ja metamfetamiini.

USA:n huumepolitiikka aiheutti sellaisen anomalian, että huumepoliisi DEA valvoo ja päättää kannabiksen lääkinnällisistä vaikutuksista eikä lääkevalvontaviranomainen FDA. Halusipa sitten laillistaa kannabiksen lääkekäyttöön tai viihdetarkoituksiin, sen luokitus pitää muuttaa CSA:ssa.

Liittovaltion terveysviranomaiset estävät kannabiksen lääketutkimukset vedoten sen huumeluokitukseen. DEA puolestaan estää luokituksen muutokset vedoten siihen, ettei ole riittävästi tutkimusta. Tämä strategia on vuosikymmeniä estänyt liittovaltion hyväksymän tutkimuksen kannabiksen lääkinnällisistä ominaisuuksista, jotka on todennettu muissa tutkimuksissa.

Tuomari Youngin historiallinen päätös

Vuonna 1972 NORML käynnisti kannabiksen uudelleenluokitteluvetoomuksen, jonka käsittely vei kaikkiaan 22 vuotta USA:n hallinnon ja DEA:n tehdessä kaikkensa käsittelyn hidastamiseksi ja uudelleenluokittelun estämiseksi.

Monet potilaat pitävät pelkkää THC:tä marihuanaa huonompana vaihtoehtona ja siksi NORML ja muut kannabiksen uudelleenluokittelua ajavat ryhmät ovat jatkaneet yrityksiään saada marihuana vähintään yhtä lievään luokkaan kuin THC.

Vuonna 1986 DEA:n hallinto vihdoin suostui aloittamaan julkiset kuulemistilaisuudet kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi. Käsittelyssä käytiin läpi tuhansia sivuja tutkimusmateriaalia ja kuultiin suuri joukko asiantuntijoita ja muita todistajia.

Vuoden 1988 syyskuussa DEA:n tuomari Francis L. Young antoi päätöksensä, jonka mukaan kannabis ei täytä huumeluokituksen 1. luokan kriteerejä ja se tulisi luokitella uudestaan. Tuomari Young totesi päätöksessään, että kannabiksen LD-50 (50% koe-eläimistä kuolee aineen myrkkyvaikutukseen) on 1:20 000 tai 1:40 000. Tämä tarkoittaa käytännössä, että keskivertoihmisen pitää polttaa 20 000 - 40 000 jointtia kuollakseen edes teoriassa. Hän julisti päätöksessään, että "kannabis on yksi vaarattomimpia ihmiskunnan tuntemia lääkeaineita".

Vuonna 1991 YK:n huumekomissio (CND) laski THC:n luokitusta YK:n huumesopimusten perustana olevassa huumeluokituksessa ankarimmalta eli 1. listalta 2. listalle, mikä vapautti sen huumesopimuksen rajoituksista.

Vuonna 1991 USA:n hallitus lopetti 1970-luvun lopulla aloittamansa "myötätunto-ohjelman" AIDS- ja syöpäpotilaiden alkaessa hakea lääkekannabislupia.

Vuonna 1992 DEA:n johtaja hylkäsi Youngin päätöksen "kuultuaan lukuista joukkoa lääkäreitä".

Vuonna 1994 vetoomustuomioistuin vahvisti DEA:n johtajan kannan ja NORML:n vetoomus uudelleenluokittelusta oli käytännössä hylätty. Vuonna 1995 NORML:n toiminnanjohtaja Jon Gettman ja High Times -lehti käynnistivät toisen hankkeen kannabiksen uudelleen luokittelemiseksi. DEA hylkäsi sen vuonna 2001.

Kalifornian lääkekannabislaki ja Bill Clinton

Vuonna 1996 5. marraskuuta Kaliforniassa hyväksyttiin kansanäänestyksellä marihuanan lääkekäyttö 55,6%:n äänten enemmistöllä.

Tämän voiton jälkeen presidentti Bill Clinton määräsi Institute of Medicine'n (IOM) laatimaan raportin kannabiksen lääkekäytöstä toivoen saavansa siitä tukea kannabiksen lääkekäyttöä vastaan liittovaltiotasolla. IOM julkaisi vuonna 1999 raporttinsa nimellä Marijuana and Medicine. Assessing the Science Base. Clintonin määräämä tutkimus totesi kannabiksella olevan lääkinnällisiä ominaisuuksia ja sen haittavaikutusten olevan hyväksytyille lääkkeille sallituissa rajoissa.

Bill Clinton ei noudattanut IOM:n antamia suosituksia. Vuonna 1999 Marinol asetettiin USA:n huumelainsäädännön perustana olevassa luokituksessa lievempään 3. luokkaan. IOM:n raportti nostatti kansalaisten ja poliitikkojen vaatimuksia luokituksen muuttamiseksi ja lääkevalvontaviraston, FDA:n, edustaja Susan Bro vastasi New York Timesissa vuonna 2006, että "tämän tutkimuksen esille tuomat luokittelun muutokset tulee tehdä DEA:n toimesta, koska tämä asia ei kuulu FDA:n hallinnon piiriin".

FDA:n täysin epätieteellinen kanta turhautti IOM:n raportin tekemiseen osallistuneita alansa huippututkijoita. Tohtori John Benson, joka oli raportin laatineen toimikunnan varapuheenjohtaja, sanoi "liittovaltion rakastavan raporttimme sivuuttamista".

Harvardin yliopiston lääketieteen professori Jerry Avorn puolestaan luonnehti FDA:n kantaa "jälleen yhdeksi esimerkiksi siitä, miten FDA:ta johdetaan ideologisin eikä tieteellisin perustein".

DEA antoi vuonna 2001 päätöksensä, jonka mukaan luokittelun muuttamiselle ei ole pätevää todistusaineistoa. Jon Gettman vei asian vetoomustuomioistuimeen, mutta tämä esti asian laillisen käsittelyn, koska Gettman ei ollut itse potilas, eikä DEA:n politiikka siten aiheuttanut hänelle mitään vahinkoa.

Kalifornian lääkekannabislaki sai aikaan ketjureaktion muiden osavaltioiden seuratessa perässä niin että vuonna 2012 se on laillista jo 17 osavaltiossa, pääkaupungissa Washington DC:ssä ja Kanadassa.

Huumepoliisi lääkärinä

Lokakuun 16. päivä 2012 järjestetty oikeuden kuulemistilaisuus oli ensimmäinen sitten vuonna 1994 liittovaltion oikeudessa järjestetyn kuulemistilaisuuden, joka tapahtui ennen kuin 17 osavaltiota sallivat kannabiksen lääkekäytön.

Tuon jälkeen lukuisat tutkimukset, joita myös Kalifornian osavaltion rahoittama Center for Medical Cannabis Research Kalifornian yliopistossa on tehnyt, ovat osoittaneet kannabiksella olevan lääkinnällistä vaikutusta AIDS:iin, silmänpainetautiin, syöpään, krooniseen kipuun sekä lukemattomiin muihin tauteihin ja vaivoihin. Näistä huolimatta liittovaltio pitää kiinni siitä, ettei marihuanalla ole lääkinnällistä käyttöä mukaan lukien USA:n korkeimman oikeuden päätös vuodelta 2005.

Vuonna 2003 Yhdysvaltain liittovaltion terveysviranomaiset hakivat haltuunsa patentin kannabinoidien käytöstä antioksidanttina ja hermostoa suojaavana aineena.

Vuonna 2010 DEA ilmoitti aikovansa sallia kasviperäistä THC:tä sisältävien lääketuotteiden myynnin tarkoittaen käytännössä Sativex-suusuihkeen myynnin sallimisen. Käytännössä rikoslakia valvovien virkamiesten politiikka on hyödyttänyt lääkeyhtiöitä potilaiden edun kustannuksella.

Vuonna 2011 DEA:n johtaja Michele Leonhart väitti, että kannabis täyttää kaikki 1. luokan huumausaineen kolme kriteeriä.

"Kannabiksen tehosta ei ole päteviä eikä oikein suoritettuja kokeita, eivätkä pätevät asiantuntijat ole hyväksyneet sitä.... Tällä hetkellä kannabiksen tunnetut riskit ylittävät kliinisissä kokeissa todetut hyödyt", Leonhart väitti lausunnossaan.

Sotaveteraani asianomistajana

B96795eeb01834c6c9e2d350cec88de6Leonhartin väitteistä suivaantuneena ASA haastoi DEA:n oikeuteen. ASA:n oikeusjutun perusteluina on joukko vuonna 2012 julkaistuja tutkimuksia, jotka osoittavat kannabiksen lääkekäytöllä olevan niin selkeät ja vahvat perusteet, että nykyinen luokittelu ei ole enää tieteellisesti pätevä. Kesällä 2012 Kalifornian yliopiston tutkija, tohtori Igor Grant kirjoitti The Open Neurology Journal -lehdessä, että marihuanan nykyinen luokittelu "ei ole tieteellisesti pätevä".

"Tieteellisesti ei ole perusteltua sanoa, että kannabiksella ei olisi lääkinnällistä käyttöä tai tieto sen turvallisuudesta olisi puutteellista".

Toiseksi on osoitettu, ettei lääkekannabiksen laillistaminen lisää nuorten kannabiksen käyttöä, eikä jakelupisteet lisää rikollisuutta ympäristössään.

Kanteen asianomistajana on Veterans for Medical Cannabis -järjestön toiminnanjohtaja Michael Krawitz. Hän on ilmavoimien veteraani, joka vammautui Guamilla palveluksessa ollessaan. Hänestä tuli lääkekannabisaktivisti, joka on 1990-luvulta saakka toiminut mm. YK:n kansalaisjärjestöjen foorumissa ja osallistunut Virginian osavaltion lääkekannabislakien laatimiseen.

Krawitzin todistajanlausunto on tärkeä sen takia, että aikaisemmissa luokittelun oikeuskäsittelyissä ns. asianomistajuus on jäänyt uudelleenluokitusta vaatineilta puutteelliseksi: kanteen voi nostaa sellainen henkilö, jota kyseinen laki koskettaa suoraan.

Vuonna 2002 oikeus ei päässyt asian ytimeen, kun tuomarit päättivät, että silloinen asianomistaja ei ollut itse joutunut kärsimään asiassa. Krawitz käyttää lääkekannabista yhdessä tavanomaisempien lääkkeiden kanssa hallitakseen armeijan palveluksessa saamiensa vammojen aiheuttamia kiputiloja. Mutta liittovaltion veteraanien asioita hoitava virasto evää häneltä lääketieteellisen avun, koska hän on lääkekannabispotilas.

"Vaikka minulla on Oregonin osavaltion hyväksymä lääkekannabispotilaan kortti, pitää minun hankkia lääketieteellinen hoitoni muualta kuin veteraanien palveluista. Tämä on rangaistus, jolla minut yritetään saada lopettamaan kannabiksen käyttöni", Krawitz kertoo.

Krawitz kertoi oikeudelle myös, kuinka hänen tuntemiaan potilaita on vangittu, heiltä on evätty töihin pääsy, asuminen, lupa kantaa tuliasetta ja pääsy elinsiirtoleikkauksiin.

Krawitz edustaa sotaveteraaneja, jotka ovat asettaneet terveytensä ja henkensä alttiiksi sen järjestelmän puolesta, joka nyt kieltää heiltä lääkekannabiksen.

Krawitz itse on kipupotilas, mutta USA:n jatkuva sotiminen on aiheuttanut tuhansille veteraaneille posttraumaattisen stressioireyhtymän. Se tuli viralliseksi diagnoosiksi jo 1980-luvulla ja kannabiksen käyttämisen on havaittu auttavan sen hoidossa. Joissakin osavaltioissa kannabiksen käyttö on hyväksytty posttraumaattisen oireyhtymän hoitoon, mutta liittovaltion virastot ovat sekaisin tämän asian kanssa, eivätkä kykene yhdistämään kannabiksen laittomuutta veteraanien ja heidän perheidensä siitä saamaan hyötyyn.

Oikeuden päätöstä voidaan joutua odottelemaan vielä kuukausia. Asian saaminen oikeuden käsittelyyn on jo itsessään voitto ja lukuisat tiedotusvälineet ovat kertoneet tapauksesta. ASA:n edustaja ja neuvonantaja Joe Elford kertoi tiedotusvälineille kuulemistilaisuuden jälkeen: "Tässä asiassa on kyse valtiovallan tieteellisestä uskottavuudesta ja miljoonien potilaiden hädästä."

Oikeus harkitsee tapausta vakavissaan

Viikko oikeuden kuulemistilaisuuden jälkeen ASA sai vetoomustuomioistuimelta pyynnön esittää lisämateriaalia asianomistajan Michael Krawitzin tilanteesta.

"Oikeuden esittämä lisäselvityspyyntö osoittaa, että tätä tapausta harkitaan jo tosissaan. Veteraaniviraston tekemä Michael Krawitzin hoidon evääminen on todellinen kokemus ja vertauskuvallista muiden potilaiden tilanteesta, jotka ovat myös joutuneet kärsimään liittovaltion vahingollisesta lääkekannabispolitiikasta."

"Krawitzin mukaan Veterans Affairs -viraston kieltäytyminen tarjoamasta hoitoa on pakottanut hänet uhraamaan merkittävän määrän omia taloudellisia resurssejaan saadakseen lääkärinhoitoa veteraanijärjestelmän ulkopuolella", selitti Joe Elford tilannetta.

ASA:n lisäselvityksessä todetaan, että "Krawitzin kokemat vahingot ovat seurausta marihuanan pitämisestä 1. luokassa ja ne voitaisiin ratkaista myönteisellä päätöksellä tässä asiassa".

Lähde: Americans for Safe Access 30.7.2012/5.10.2012/12.10.2012/16.10.2012/17.10.2012/23.10.2012, San Francisco Weekly 31.7.2012, USA Today 18.7.2012, Atlantic 17.1.2012 ja Huffington Post 17.10.2012


torstai 25. lokakuuta 2012

Huumesota, hidastettu holokausti

Tammikuussa 2012 Sundance Film Festivalin dokumenttielokuvien pääpalkinto annettiin dokumentille The House I Live In, joka kyseenalaistaa USA:n huumesotaan käyttämän biljoonan dollarin tuottamat tulokset. Miljoonien ihmisten vangitsemisesta huolimatta huumeet ovat halvempia, puhtaampia ja helpommin saatavilla kuin 40 vuotta sitten.

Brad Pitt And Eugene JareckiDokumentti tutkii huumesodan taloudellisia, moraalisia ja muita käytännön seurauksia.

"Tarvitsemme tässä maassa aivan uudenlaista puhetyyliä, jossa huumeita käsiteltäisiin kansanterveyden eikä rikosoikeuden näkökulmasta", selittää dokumentin ohjaaja Eugene Jarecki.

Dokumentissa kootaan yhteen monia hyvin tunnettuja argumentteja huumesotaa vastaan vähemmän tunnetujen kanssa ja perustellaan niillä näkökulma, jonka mukaan USA:n politiikka on sotaa yhteiskunnan alinta sosiaaliluokkaa vastaan.

Eugene Jarecki käyttää dokumentissa kohteena Nannie Jeteriä, vanhaa etelävaltioissa syntynyttä afroamerikkalaista isoäitiä, joka oli Jareckien perheessä palvelijana Eugene Jareckin lapsuudessa. Jeterin perheen vaikeuksia seuratessaan Jarecki huomasi sen, kuinka huumeet vaikuttavat perheeseen ja hän vakuuttui vuosien mittaan siitä, että lainsäädäntö vain pahentaa huumeiden käytön aiheuttamia ongelmia, eikä auta niiden ratkaisemisessa lainkaan.

Osa dokumentin ansioista kuuluu The Wire TV-sarjan käsikirjoittajalle David Simonille, joka esiintyy dokumentissa tiivistäen sarjan runsasta aineistoa ymmärrettävään muotoon. Poliisien ylityökorvauksista suuri osa menee poliiseille, jotka tekevät helppoja hallussapitopidätyksiä, kun taas vaikeita väkivaltarikoksia ratkovat tekevät työtään ilman ylimääräisiä palkkioita. Tämä on "synnyttänyt poliisilaitoksia, joissa kukaan ei osaa ratkaista yhtä ainutta rikosta".

Abraham Lincolnin elämää ja uraa tutkinut Richard Lawrence Miller tarjoaa myös yllätyksen historiaa vähän tunteville: Yhdysvaltojen historiaa tutkineena Miller väittää, että aikoinaan laillisia aineita demonisoitiin ainoastaan sen takia, että huomattiin niiden kriminalisoimisen tekevän jonkin vähemmistön valvonnan mahdolliseksi. Esimerkiksi länsirannikolla säädetyt ensimmäiset oopiumlait olivat suunnattu kiinalaisia siirtolaisia vastaan.

Huumelakien syrjäyttämien ihmisten haastattelujen perusteella Jarecki hahmottaa järjestelmän, jonka tarkoitus on pitää itsensä toiminnassa ja rikastuttaa alati kasvavaa vankilateollisuutta.

Simon tiivistää tämän: "Emme tarvitse enää kaikkia amerikkalaisia, joten miksi emme kokeilisi voittojen tekemistä vangitsemalla heidät".

Jarecki kuvaa Nannie Jeteriä tämän olohuoneessa katsomassa televisiosta Barack Obaman voittoa vuonna 2008 ja vihjaa, että Obama voisi katkaista USA:n presidenttien perinteen houkutella äänestäjiä jakamalla tuhoisia lupauksia "olla tiukkana huumepolitiikassa".

Brad Pitt kannattaa laillistamista vaikka itse lopettikin

Jareckin dokumentti sai maailmanlaajuista huomiota sen osatuottajan, kuuluisan elokuvanäyttelijän Brad Pittin tultua julkisuuteen promoamaan dokumenttia sen Los Angelesin ensi-iltaan.

Hän kertoi yleisölle lopettaneensa itse huumeiden käytön, mutta Pitt kertoi pystyvänsä milloin tahansa hankkimaan niitä kaikkialta.

"Silti me edelleen kannatamme tätä hullutusta nimeltään huumesota. Olemme käyttäneet biljoona dollaria siihen viimeisten 40 vuoden aikana ja lukemattomat määrät ihmisiä on kuollut sen takia."

Lähde: Hollywood Reporter 26.1.2012/12.10.2012 ja Democracy Now 31.1.2012

The House I Live In Traileri:

http://www.youtube.com/watch?v=a0atL1HSwi8

maanantai 22. lokakuuta 2012

Ranska: keskustelu kannabiksesta jatkuu ministeritasolla

Suomessa kannabiskeskustelu on marginalisoitu poliittisesta keskustelusta kun taas Ranskassa ankarasta lainsäädännöstä huolimatta siitä keskustellaan julkisesti ministeritasolla. Kesällä asuntoministeri Cecile Duflot vaati kannabiksen laillistamista.

Vincent Peillon WikiSunnuntaina 14.10.2012 Ranskan opetusministeri Vincent Peillon kertoi julkisuuteen kannattavansa kannabiksen dekriminalisointia perustelunaan huumerikollisuuden torjuminen ranskalaisissa kaupungeissa.

Tämä kanta ei ole sosialistisen puolueen kanta, mutta puolueen sisällä aiheesta on keskusteltu kesäkuusta lähtien ja viimeiset uutiset ovat lisänneet nykyisen huumepolitiikan arvostelijoiden painoarvoa.

Marseillessa huumekaupasta on tullut niin iso ongelma sen pyörittämiseen liittyvien aseistautuneiden jengien, poliisin korruption ja tappojen takia, että Marseillen pormestari pyysi elokuussa armeijaa apuun katujengien hallitsemien kaupunginosien takaisin valtaamiseksi.

Ja juuri edellisellä viikolla Ranskan poliisi posautti ranskalais-sveitsiläisen useiden miljoonien huumerahan pesuoperaation, jossa pestiin marokkolaisen hasiksen myynnistä saatuja voittoja. Poliisin mukaan rahanpesuliiga oli putsannut viimeisen viiden kuukauden aikana 40 miljoonaa euroa ja se on ollut toiminnassa useita vuosia. Yksi seitsemästätoista pidätetystä on yhden Pariisin kaupunginosan varapormestari ja Ranskan vihreän puolueen puheenjohtaja Florence Lamblin. Hänen kotoaan löydettiin 400 000 € käteistä.

"Tämä on tärkeä puheenaihe. Nykyään TV:stä tulee melkein päivittäin uutisia laittomien huumeiden kaupasta lähiöissämme ja sen aiheuttamista vaaroista kansalaisille ja varsinkin koululaisille. Tietysti sitä vastaan voidaan käydä kriminaalivalvonnan keinoin. Kannatan sitä täysin, mutta samalla olen havainnut, etteivät tulokset ole kummoisia. Dekriminalisointia on esitetty ratkaisuna ja toivon, että voisimme pohtia sitä vakavasti", Peillon kertoi Ranskan radion, Le Monden ja AFP:n yhteishaastattelussa.

Peillon muistutti aikaisemman sisäministeri Daniel Vaillantin aloittaneen keskustelun kannabiksen dekriminalisoinnista ehdottamalla sen laillistamista lääkekäyttöön ja lisäsi: "Hän on mielestäni oikeassa edelleen. Olen välillä hämmästynyt siitä, kuinka hitaasti Ranskassa reagoidaan tähän ongelmaan, joka kirjaimellisesti hyppii silmille."

Pääministeri: hallituksen linja ei ole muuttunut

Maanantaiaamuna Ranskan pääministerin toimisto julkisti tiedonannon, jossa kerrotaan, ettei hallituksen linja ole muuttunut.

"Pääministeri ja ministeri Peillon keskustelivat tänään aamulla puhelimessa, eikä mitään kannabiksen dekriminalisointia ole luvassa", tiedonannossa todettiin.

Peillon joutui vielä selittelemään, että hänen haastattelunsa kosketteli hänen "henkilökohtaisia mielipiteitään", eikä hän "millään tavalla haasta hallituksen sisäistä yksimielisyyttä".

Ranskassa kannabiksen laillistamiskeskustelu tulee taatusti jatkumaan niin kauan kuin laittoman huumekaupan aiheuttama rikollisuus jatkuu.

Lähde: Digital Journal 15.10.2012, 14.10.2012 ja France24 16.10.2012


Huumekunkun kuolema

Meksikon laivasto ilmoitti surmanneensa tulitaistelun päätteeksi Zetojen tärkeän johtajan, 37-vuotiaan Heriberto Lazcanon. Tätä uutista levitettiin kautta maailman huumesodan tärkeänä voittona. Mm. Suomen YLE kertoi, että "Jos Lazcanon surma vahvistetaan, kyseessä on yksi Meksikon presidentin Felipe Calderonin suurimmista voitoista kuusi vuotta kestäneen huumeiden vastaisen sodan aikana".

134991485379 300x371Calderonin kaudella aloitetussa huumesodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista suuri osa viattomia siviilejä, kuten Yhdysvaltoihin matkalla olevia laittomia siirtolaisia. Siksi Meksikon johdolla ja väistyvällä presidentti Calderonilla on ollut jatkuva tarve osoittaa sodan olevan menossa johonkin suuntaan ja mieluiten parempaan.

Tätä kyseistä voittoa tosin himmensi se, että johtajan ruumis siepattiin ruumishuoneelta laivaston silmien edestä heti seuraavana päivänä niin, ettei kukaan enää kykene todentamaan tätä merkittäväksi luonnehdittua voittoa.

Tämä sota on perustunut USA:n sotadoktriinille, jonka mukaan huumejengien johtajien pidätykset tai tappamiset tekevät jengien toiminnan lopulta mahdottomaksi. Tämä nostaa huumeiden hinnat niin korkeiksi, ettei kukaan enää osta huumeita, huumeongelma loppuu ja huumeeton ihannemaailma alkaa.

Lazcano oli tunnistettu valokuvista, joita hänestä on otettu, kun hän oli Meksikon erikoisjoukkojen jäsen, ja hänestä saatiin sormenjäljet. Meksikon laivaston kertomissa tiedoissa oli epäselvyyksiä ja mm. surmatun kerrottiin olevan lyhyempi (160 cm) kuin mitä Lazcanon tiedetään olevan (173 cm). Viime kesänä Meksikon armeijalle sattui kömmähdys sen kerrottua ensiksi pidättäneensä yhden merkittävän huumepomon, Sinaloan kartellin johtajan veljen, joka osoittautui viattomaksi siviiliksi.

Oletetaan kuitenkin, että ruumis oli se, minkä sen väitettiin olevan. Onko tällä voitolla mitään merkitystä Meksikon huumesodan, USA:n huumeiden kulutuksen ja varsinkaan itse huumeongelman kannalta?

Muut jengit voittavat ja huumesota raaistuu

Zetojen häviöstä - jos sellaista tämän seurauksena tapahtuu - hyötyvät muut huumejengit ja varsinkin Sinaloan kartelli, jonka johtaja Joaquin Guzman on edelleen vapaalla jalalla. Sinaloa on taistellut Juarezin salakuljetusväylän hallussapidosta, missä Carrillo Fuentes on liittoutunut Zetojen kanssa ja Lazcanon kuolema vei Sinaloalta yhden kilpailijan.

Zetoilla on kuitenkin perimysjärjestys sen takia, että yhden kuollessa toiminta jatkuisi. Seuraavana vallankahvaan voi nousta Miguel "Z-40" Treviño Morales, jonka tiedetään myös turvautuvan väkivaltaan. Ongelmana on uusien kenttäjohtajien nuoruus ja kokemattomuus, he käyttävät huumeita ja haluavat osoittaa miehuutensa hirmuteoilla.

Yhteiskunta militarisoituu entisestään

Zetojen historia on kuin oppitunti huumesodan ja huumekaupan vuorovaikutuksesta. Heriberto Lazcano sai USA:n ja Israelin armeijoiden erikoiskoulutuksen ja kuului Meksikon erikoisjoukkoihin vuoteen 1998 saakka, jolloin hän siirtyi Gulf-kartellin palvelukseen. Tämän jälkeen hän muodosti kumppaneineen itsenäisen huumeiden salakuljetusverkoston Zetat, joka toivat Meksikon huumekuvioihin brutaalin väkivallan ja jonka johtajaksi hän nousi vuonna 2003. Zetojen liittouduttua Guatemalan Kaibiloiden kanssa - joiden tausta on myös militaristinen - toivat nämä aivan uuden kammottavuuden huumesotaan: uhrien päiden leikkaamisen ja heittelemisen julkisilla paikoilla.

Zetojen johtajan surmaaminen aiheuttaa Zetojen sisäisten ristiriitojen nousemisen pintaan ja hajoamisen kahdeksi tai useammaksi kilpailevaksi jengiksi, jotka tulevat tappamaan toisiaan ja sivullisia. Meksikon virkamiehet joutuvat kamppailemaan yhä useamman jengin ja paikallisjohtajan kanssa.

Huumekunkkustrategia vahvistaa militaristisia voimia tässä sodassa. Meksikon armeija sai itselleen uuden trofeen (vaikka fyysinen ruumis kaapattiinkin) ja huumekunkun seuraaja tai hänen tilalleen astuva kilpaileva jengi on entistä väkivaltaisempi.

Meksikon huumesota on jatkuva uutismylly tuottaen väkivaltaa tihkuvia uutisia, tiedotusvälineet takertuvat näihin sensaatiomaisiin uutisiin, esittävät huumevalvonnan aiheuttamat ongelmat huumeiden aiheuttamina, unohtavat huumeongelman inhimillisen ulottuvuuden ja pitävät yllä myyttiä kriminaalivalvonnan välttämättömyydestä vaihtoehtoisiin toimintatapoihin verrattuna. Tällä asenteella tiedotusvälineet pitävät yllä tappamista.

Meksikon kartellit operoivat jo 16:ssa maassa

Meksikon kartellit ovat levittäytyneet jo kuuteentoista maahan Meksikon syyttäjänviraston tuoreen raportin mukaan. Sinaloan kartelli toimii kymmenessä maassa Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä USA:ssa, Kanadassa ja Italiassa. Zetat ja heidän liittolaisensa Gulf-kartelli toimivat yhdeksässä maassa, Tijuanan kartelli USA:ssa ja Perussa, Familia Michoacana USA:ssa, Kolumbiassa ja Guatemalassa ja Caballeros Templarios, Temppeliritarit, vain USA:ssa. Uutisten mukaan huumesodassa pahasti kärsinyt Beltran Leyva -organisaatiokin toimii vielä viidessä maassa, mm. USA:ssa.

Tämä toiminta ei tarkoita suoraan sitä, että ko. organisaatiolla olisi suora komentosuhde kyseisiin maihin. Tämän laajenemisen tarkoitus on ulkoistaa tuotanto- ja jakeluverkostoja Meksikon ulkopuolelle. Organisaatio voi salakuljettaa kokaiinia jonkin toisen valtion alueelta, tuoda metamfetamiinin valmistuksessa tarvittavia kemikaaleja kolmannen valtion kautta ja valmistaa sitä neljännessä. Yhden valtion lainvalvontaviranomaisten on vaikeaa puuttua tällaiseen toimintaan.

Varsinkin Sinaloan kartelli on tunnettu innovatiivisuudesta etsiessään uusia markkinoita. Sen tiedetään perustaneen jakeluverkostoja Australiaan, ja elokuussa Espanjan poliisi pidätti Madridissa Sinaloan kartellin edustajia, jotka olivat tulleet Eurooppaan luomaan kokaiinin maahantuontia ja levitystä hoitavaa verkostoa. Yksi edustajista oli Sinaloan kartellin johtajan serkku. Poliisi löysi yhdestä laivakontista 373 kiloa kokaiinia jutun tutkinnan yhteydessä.

Lazcanon ruumiin kaappaaminen oli näyttö Zetojen vallasta omalla alueellaan. Huumemarkkinat jatkuvat ja tuottavat YK:n arvion mukaan 300 miljardia euroa vuodessa, oli Zetojen johdossa kuka tahansa tai toimitti ne huumeet sitten Zetat tai Sinaloan jengi. Tähän huumekunkkustrategialla ei ole mitään vaikutusta.

Lähde: El Paso Times 10.10.2012, Time 10.10.2012, InSight Crime 19.9.2012 ja Huffington Post 10.8.2012


torstai 18. lokakuuta 2012

Hollanti: jälleen kaikille kukkaa

Hetken aikaa näytti siltä, että Hollannin hallitus olisi tuhoamassa kokonaan maan sallivan politiikan kannabiksen ostamista, myyntiä ja käyttämistä kohtaan. Oikeistohallituksen kaaduttua suunta on taas muuttumassa.

Wietpas NewEdellinen konservatiivihallitus onnistui junailemaan lain, joka tammikuusta 2012 alkaen kielsi kaupanteon turisteille eteläisissä maakunnissa ja joka olisi laajentunut koko maahan vuoden 2013 alusta. Paikalliset kannabisasiakkaat olisi pakotettu anomaan erityistä ruohopassia, jonka kanssa he olisivat saaneet ostaa ja panna palamaan.

Miksi sitten hämmentää selviä asioita? Tällä aiottiin lopettaa kuuluisa "huumeturismi" ja sen aiheuttamat lieveilmiöt, varsinkin liikenneruuhkat, melu ja rikollisuus. Tämä olisi myös merkinnyt kannabiskahviloiden maksamien yli 400 miljoonan euron verotulojen menetystä vuosittain.

Oikeistohallituksen kaatumisen ja varhaisten vaalien jälkeen kannabiskaupasta on tullut kuuma puheenaihe niiden puolueiden keskuudessa, jotka nyt aikovat koota hallituksen. Kaksi Hollannin poliittisen elämän vaikutusvaltaista tahoa - Amsterdamin ja Rotterdamin pormestarit sekä työväenpuolueen johtajat, jotka neuvottelevat Liberaalien kanssa uuden hallituksen kokoonpanosta - ovat olleet kannabiksen vastaisten toimenpiteiden äänekkäitä kritisoijia. He ovat varoittaneet ruohopassin tuhoavan vuosikymmenien suunnittelun tulokset ja vaativat nyt sen täydellistä peruuttamista.

Pääministeri Mark Rutte on myös painostanut sisältäpäin omaa puoluettaan, koska kolmen ruohopassin käyttöön ottaneen maakunnan poliitikot valittavat kieltopolitiikan tuoneen huumekaupan takaisin kaduille, missä sitä ei voi valvoa ja tämä on ylityöllistänyt poliisin, jolla ei ole resursseja tilanteen valvontaan.

Kannabisturistien määrä on vähentynyt Hollannin eteläisissä kannabiskahviloissa. Samalla katukaupan rinnalle on ilmestynyt kannabistakseja ja kotilähettejä. Tutkimukset ovat osoittaneet kannabiksen ja kovien aineiden myynnin eron kadonneen. Näin on myös kadonnut kahviloiden ylläpitämä ikärajavalvonta.

Hollanti on ollut melkein kolmekymmentä vuotta kansainvälinen pioneeri kannabispolitiikan uudistamisessa kehittyen nollatoleranssista kannabispolitiikan de facto laillistamiseen sallimalla kannabiskahvilaverkoston. Järjestelmässä on kuitenkin vakavia aukkoja. "Takaoven ongelma" on tällainen ratkaisematon pulma: kahvilat saavat myydä pieniä määriä kannabista laillisesti, mutta laki kieltää niitä ostamasta sitä tuottajilta. Yksi kannabiskahvilan pitäjä kuvaili tilannetta paikallislehdessä: "Minut pakotetaan joka päivä rikollisuuteen, koska minun pitää täydentää varastoani laittomasti. Mutta kuitenkin maksan veroni säännöllisesti."

Vasemmistolaiset ja keskustalaiset puolueet suosivat uusia säädöksiä kannabiskahviloiden tarjonnan valvontaan ja arvioivat tästä tulevien verojen tuottavan valtion kassaan 500 miljoonaa euroa, joista 300 miljoonaa euroa tulisi verotuksesta ja 200 miljoonaa euroa poliisin ja oikeuslaitoksen säästöistä.

Mielipidemittauksen mukaan hollantilaiset eivät kannata "ruohopassia" 60%:n kannattaessa sen hylkäämistä. Ainoastaan harvat aikovat hakea passia pelätessään joutuvansa valtion rekisteriin. Maastrichtin pormestari, joka oli yksi innokkaimmista kannabiskahviloiden kiellon kannattajista, ilmoitti äskettäin muuttaneen kantansa.

Joten kaikki ruohoa rakastavat turistit kautta maailman: Hollannin hallitus oli juuri äskettäin sammuttamassa liekkiänne, mutta se näyttää olevan valmis sytyttämään sen uudestaan.

Lähde: Forbes 12.10.2012


tiistai 16. lokakuuta 2012

Britannia: asiantuntijat kehottavat dekriminalisoimaan

Kuusi vuotta huumeongelmaa tutkineet brittiasiantuntijat kehottavat dekriminalisoimaan huumeiden käytön. Heidän mukaansa käyttö ei lisäänny, jos pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.

Ac3753733770c95b2c8329b8408fbfc0Drug Policy Commission (UKDPC) johon kuuluu tutkijoita, poliisiviranomaisia, akateemikkoja ja muita asiantuntijoita, on itsenäinen neuvoa-antava komitea, antoi julkilausuman, jonka mukaan vuosittain 42 000 ihmiselle jaettavat rangaistukset hallussapidosta ja 160 000 varoitusta kannabiksesta tulisi korvata yksinkertaisella sakolla, huumeneuvonnalla tai huumehoitoon ohjaamisella.

Asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että kannabiksen kasvattajien rankaisematta jättäminen torjuisi järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutumista kannabiksen kasvatusmarkkinoille.

Raportissa kuitenkin hylätään radikaalimpi laillistaminen, ja asiantuntijoiden mukaan kovien huumeiden kuten heroiinin ja kokaiinin laillinen myynti aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin nykyinen laiton huumekauppa.

Raportin tekijöiden mukaan todistusaineisto osoittaa, että nykyinen huumepolitiikka ei juurikaan vaikuta huumeongelmiin ja joissakin tapauksissa jopa pahentaa niitä.

Tämä raportti on ensimmäinen merkittävä brittitutkimus huumepolitiikasta 12 vuoteen. Vuonna 2000 vaikutusvaltaisen poliisisäätiön raportti vaati lopettamaan kannabiksen hallussapidosta rankaisemisen.

UKDPC:n puheenjohtajana toimii Dame Ruth Runciman, joka oli myös poliisisäätiön raportin laatineen komitean puheenjohtajana. Mukana tässä komiteassa ovat mm. British Medical Research Councilin johtaja, professori Colin Blakemore, entinen poliisin ylitarkastaja David Blakey, National Addictions Centren johtaja, professori John Strang, National Addictions Centren johtaja, professori Alan Maynard ja entinen Royal Society of Medicinen johtaja Lady Ilora Finlay.

Raportissa todetaan, että vaikka laittomien huumeiden kulutus on laskenut Britanniassa, on se edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin monissa maissa. Vuodessa tapahtuu 2000 huumeisiin liittyvää kuolemantapausta ja maassa on 380 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.

Siinä todetaan myös, että "Huumeiden käyttö ei aina aiheuta ongelmia, mutta poliitikot eivät ota tätä yleensä huomioon. Todellisuudessa suurin osa käyttäjistä ei koe merkittäviä ongelmia ja löytyy myös todisteita siitä, että huumeiden käytöstä voi  joissakin olosuhteissa olla jopa hyötyä."

Komission radikaalein kritiikki kohdistuu siihen, että Britannian nykyinen huumepolitiikka on liian yksinkertaistavaa sen pitäessä kaikkea huumeiden käyttöä ongelmaisena ja epäonnistuessa huomaamaan sitä, että vaikeat huumeongelmat liittyvät yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja syrjäytymiseen ja että huumeiden erottaminen tupakasta ja alkoholista vaikeuttaa huumeiden käytön koko kirjoon puuttumista.

Raportin mukaan Britanniassa käytetään vuodessa 3 miljardia puntaa huumeongelmaan perustelematta toimenpiteitä tieteellisesti ja siksi rahaa tuhlataan toimenpiteisiin, jotka eivät ole kustannustehokkaita.

Siinä todetaan, ettei poliisin tekemillä isoilla takavarikoilla ole merkittävää vaikutusta huumeiden saatavuuteen; kouluissa annettava just say no -kasvatus jopa ohjaa nuoria huumeiden käyttöön; käyttäjien pakottaminen raittiuteen voi aiheuttaa retkahtamista ja jopa yliannoskuolemia.

Rangaistaan kun ei muutakaan osata!

Britannian kansanedustajien keskuudessa tehty mielipidemittaus paljastaa sen, että kansalaisia rangaistaan, koska kansanedustajat eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Britannian kansanedustajista 75% ei usko nykyisen huumepolitiikan toimivuuteen, mutta he eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Vain 31% kansanedustajista on sitä mieltä, että pienten määrien hallussapito tulisi dekriminalisoida.

UKDPC teki mielipidemittauksen Britannian parlamentin alahuoneen jäsenten keskuudessa. Siihen vastasi 150 kansanedustajaa ja vastaukset painotettiin poliittisten voimasuhteiden mukaan. Kyselyn mukaan hallituspuolueiden ja opposition välillä ei ole suuria eroja, tosin vain 18% nykyisessä hallituskoalitiossa olevista kansanedustajista uskoi nykyisen politiikan toimivan.

Vaikka UKDPC:n tutkimuksen mukaan kansanedustajien keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyiset lait eivät toimi, ei yhteisymmärrystä kuitenkaan löydy siitä, mitä pitäisi tehdä.

Suurin osa kansanedustajista vastustaa muutosta. Vain 31% ilmoitti voivansa harkita lainsäädännön lieventämistä niin että pienten määrien hallussapidosta ei enää rangaistaisi.

UKDPC:n raportin jälkeen Britanniassa on ilmestymässä parlamentin alahuoneen sisäasiain komitean raportti huumepolitiikasta. Myös British Medical Association on julkaisemassa raportin huumeriippuvuudesta.

Britannian kansanedustajien keskuudessa kasvava tyytymättömyys huumelakeja kohtaan heijastaa laajempaa kansainvälistä suuntausta kaikenkattavaa kieltolakia vastaan. Helmikuussa 12 Latinalaisen Amerikan maata allekirjoitti yhteisen julistuksen, jossa vaaditaan maailman päättäjiä harkitsemaan huumeiden laillista valvontaa. Guatemalan uusi presidentti Otto Pérez Molina on ensimmäinen virassa toimiva valtion presidentti, joka on ehdottanut huumeiden laillistamista.

Edellinen sisäasiain komitean raportti vuodelta 2002 vaati hallituksen huumepolitiikkaan perusteellista remonttia: huumepolitiikassa pitäisi korostaa terveysneuvontaa ja haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä rankaisemisen sijaan.

Nykyinen pääministeri David Cameron oli tuolloin komitean jäsen ja hän julisti, että "Maamme huumepolitiikka on epäonnistunut jo vuosikymmeniä. Huumeiden väärinkäyttö ja huumekuolemat ovat lisääntyneet huomattavasti ja huumeisiin liittyvät rikokset selittävät jo puolet kaikista omaisuusrikoksista. Toivon raporttimme rohkaisevan tuoreeseen ajatteluun ja uusiin toimintatapoihin."

Lähde: Guardian 15.10.2012, Guardian 8.9.2012 ja Drug Policy Commission´in raportti


Yhä useampi afgaaniperhe kasvattaa kannabista

YK:n arvion mukaan Afganistanissa kannabista rahakasvina kasvattavien perheiden määrä on kasvanut yli kolmanneksella viime vuodesta. Parhaimman hasislaadun hinta on kolminkertaistunut vuoden 2009 jälkeen 95 dollariksi kilolta, mikä lisää kannabiksen kasvattamisen houkuttelevuutta sen tuottaessa enemmän kuin oopiumunikon viljeleminen. Viranomaiset suhtautuvat siihen myös leppoisammin kuin unikon viljelyyn.

Afganistan SmokingAfganistanin osuus maailman hasismarkkinoista kasvaa samalla kun muiden tuottajien ja varsinkin Marokon osuus on kutistunut.

Afganistanin viljelijöiden arvioitiin tuottaneen vuonna 2011 1300 tonnia hasista YK:n tekemässä tutkimuksessa. Tämä on sama määrä kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta yhä useampi viljelijä tuottaa sitä.

"On selvää, että vaikka kotimaassa kulutetaan paljon, ei se selvästikään tarkoita kaikkia vuonna 2011 tuotettua 1 300 tonnia", kertoi YK:n huumetoimiston Afganistanin osaston johtaja Jean-Luc Lemahieu.

Vuonna 2011 65 000 taloutta kasvatti kannabista verrattuna 47 000:een vuotta aiemmin. Tutkimuksessa ei huomioitu "keittiöpuutarhoja", joissa kasvatetaan vain muutamia kasveja omaan käyttöön tai paikalliseen kulutukseen. Näiden arvioidaan tuottavan vain murto-osan koko maan sadosta.

"Kannabiksen hinnan nousu on seurannut oopiumin hinnan nousua, mikä oli seurausta sadon epäonnistumisesta vuonna 2010. Hamppu tuottaa nykyään pinta-alaa kohden yhtä paljon tuloja kuin unikko ja on siksi hyvin houkutteleva viljelijän kannalta", YK:n raportissa todetaan.

Hampun viljely vaatii vähemmän työvoimaa, koska sitä ei tarvitse kitkeä ja gardan eli hartsin irrottaminen voidaan tehdä kotona perheen jäsenten kesken niin, ettei siihen tarvitse vuokrata ylimääräistä työvoimaa. Se on itse asiassa paljon kustannustehokkaampi kuin oopiumin tuottaminen", raportti jatkaa.

Oopiumunikko varttuu nopeasti, eikä se tarvitse paljoa ylimääräistä kastelua, kun taas hamppu tarvitsee Afganistanin oloissa paljon vettä ja sen kasvukausi on pitkä, minkä takia samana vuonna pellolta ei saada toista satoa. Osaksi tämän takia viljelijät kasvattavat sitä kausittain eivätkä joka vuosi.

Käytännössä näitä kasvatetaan rinnakkain kannabiksen kasvatuksen painopisteen siirryttyä viiden vuoden aikana pohjoisesta etelään oopiumunikon sydänmaille.

"Oopiumin ja kannabiksen kasvatuksen välillä on selvä maantieteellinen yhteys. Tämä yhteys säilyy perhekuntien tasolla 58%:n kannabiksen kasvattajista kertoessa viljelleensä oopiumunikkoa aikaisemalla satokaudella", raportissa todetaan.

Lähde: Guardian 8.10.2012


perjantai 12. lokakuuta 2012

Kannabiksen vaaroja liikenteessä yliarvioitu

EU:n rahoittama laaja DRUID (Driving under the Influence of Drugs, Alcohol and Medicines) -tutkimus selvitti alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden aiheuttamaa liikenneonnettomuusriskiä. Tutkimusaineisto osoittaa kannabiksen aiheuttavan näistä aineista pienimmän onnettomuusriskin: vaara oli samaa luokkaa kuin liikenteessä sallitun alle 0,5 promillen veren alkoholipitoisuuden aiheuttama onnettumuusriski.

Tac Drug Driving WTulokset perustuvat 13 Euroopan maassa poliisin liikennevalvonnan ohessa tehtyihin tienvarsitutkimuksiin ja liikenneonnettomuuksissa kuolleilta ja loukkaantuneilta otettuihin veri- ja sylkinäytteisiin.

Tutkimuksen mukaan kannabispäihtymys ei lisännyt onnettomuusriskiä merkittävästi. Sen sijaan onnettomuusriski oli suurentunut huomattavasti 0,8 promillen alkoholipitoisuuksista alkaen sekä eri lääkeaineiden ja lääke- ja huumausaineiden sekakäytön yhteydessä. Myös amfetamiinin käyttö lisäsi onnettomuusriskiä huomattavasti.

Tutkijat selittävät kannabiksen aiheuttamaa pientä onnettomuusriskiä sillä, että verrattuna muihin psykoaktiivisiin aineisiin kannabiksen käyttö voidaan todentaa verinäytteistä jopa kaksi viikkoa kannabiksen käytön jälkeen. Näin ollen kannabiksen aineenvaihduntatuotteiden löytyminen kuljettajilta ei liittyisi välttämättä huumausaineen välittömään ajoa edeltävään käyttöön. Tutkijoilta jää kuitenkin huomaamatta, että sama ilmiö pitäisi näkyä onnettomuuksissa kuolleiden ja vammautuneiden näytteissä päinvastaisena ilmiönä, eli vakaviin onnettomuuksiin osallisten kuskien näytteistä pitäisi löytyä kannabista suhteessa enemmän kuin muita päihteitä sen pitkän todentamisajan takia. Näin ei kuitenkaan ole.
 
DRUID-tutkimuksen perusteella alkoholi on kaikkialla Euroopassa sekä yleisin että vaarallisin liikenneturvallisuutta vaarantava psykoaktiivinen aine. Tutkijat kirjoittavat, ettei liikennevalvonnassa ole onnettomuuksien ehkäisyn kannalta perusteltua siirtää resursseja alkoholivalvonnasta huumausainevalvontaan. Suomen nykyinen rattijuopumusraja on alkoholin osalta DRUID-tulosten valossa hyvin perusteltu, koska onnettomuusriski lisääntyi selvästi vasta 0,5 promillen alkoholipitoisuuden ylittyessä. Samalla tieteellisellä logiikalla positiivisen kannabisnäytteen antamisesta liikenteessä ei tulisi rangaista.

Joissakin maissa, kuten Suomessa, on kuitenkin käytössä kannabikselle niin sanottu analyyttinen raja-arvo, eli nollatoleranssi. Toisin sanoen kannabiksen havaitseminen kuljettajan verinäytteessä merkitsee automaattisesti rattijuopumustuomiota. Lääkeaineiden osalta tilanne on toinen, vaikka niiden aiheuttama onnettomuusriski on tutkimuksen mukaan moninkertainen verrattuna kannabikseen. Nykyinen nollatoleranssipolitiikka onkin vain moraalinen signaali, jonka mukaan ulkopuolisten hengen saa vaarantaa, kunhan se tehdään lääke- ja alkoholiyhtiöiden tuotteiden aiheuttamassa tokkurassa.

Turun seudun kannabisyhdistys kehottaa välttämään psykoaktiivisten aineiden käyttöä liikenteessä.

Lähde: Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä


Ruohopassi toi huumesodan Maastrichtiin

Maastricht oli aikaisemmin Länsi-Euroopan nuorison huumeturismin mekka, mutta nyt se on joutunut värväämään lisää poliiseja käsittelemään agressiivisia katukauppiaita, jotka ovat ottaneet kannabiskaupan haltuunsa viranomaisten tiukennettua laillisten myyntipaikkojen valvontaa. Kaupungin pormestari Onno Hoes haluaa kaksinkertaistaa poliisien lukumäärän laittomien markkinoiden kasvaessa seudulle julistetun julman "ruohopassilain" seurauksena.

MaastrichtPormestari Onno Hoes haluaa yhden ruohopassilain peruselementin poistamista - vaatimus kaikkien kannabiksen käyttäjien rekisteröimisestä "kannabiskahvilaklubeihin - huomattuaan, että suurin osa käyttäjistä kieltäytyy siitä. Vaatimus, että kannabiksen käyttäjien pitää todistaa olevansa paikallinen asukas, saisi kuitenkin pysyä.

Toukokuun 1. päivänä Maastrichtissa voimaan tullut ruohopassilaki lopetti kansainvälisen kaupankäynnin, joka oli jatkunut jo vuosikymmeniä.

"Huumekauppiaiden markkinat kutistuvat koko ajan. Siksi heistä on tullut niin agressiivisia kadulla. He ovat nyt näkyvämpiä ja aiheuttavat enemmän ongelmia. Siksi pormestari Hoes on vaatinut lisää poliiseja", kommentoi Hoesin edustaja Gertjan Bos.

Bos myöntää, että paikalliset asukkaat suosivat laittomia huumekauppiaita, joista osa tarjoaa "budataksipalveluita" internetissä, sen sijaan että liittyisivät viralliseen kannabiskahvilaklubiin.

"Opiskelijat ja muut käyttäjät eivät halua liittyä yksityisyydensuojan takia", hän selittää. Monet pelkäävät sitä, että jäsenyys voi olla myöhemmin haitaksi haettaessa työpaikkaa esimerkiksi valtiolta.

Bos kuitenkin kiistää sen, että laittomien huumekauppiaiden määrä olisi räjähtänyt sen jälkeen kun viranomaiset pakottivat suurimman osan kaupausta maan alle.

"Huumekuriirien ja -kauppiaiden määrä ei ole noussut eikä laskenut. Ruohopassi on ollut menestys, koska ne 1,5 miljoonaa ulkomailta tullutta ihmistä eivät enää tule tänne", hän jatkaa.

Bosin mukaan myöskään muu kaupankäynti lukuunottamatta pikaruokaravintoloita ei ole kärsinyt turistien vähenemisestä.

"Pikaruokaravintolat vanhassa keskustassa kertoivat kauppansa vähentyneen 15% uuden lain jälkee,n mutta he ovat kertoneet osan bisneksestään palanneen. Muu kaupankäynti ei ole kärsinyt."

Noin puolet kaupungin 14:sta kannabiskahvilasta pysyy kiinni.

Paikallislehtien mukaan virallinen kuva ei ole koko totuus. Paikallislehti Limburgerin mukaan laiton katukauppa alkoi kukoistamaan toukokuun 1. päivän jälkeen. Huumekauppiaat, joista jotkut ovat alaikäisiä ja monet itäeurooppalaisia ja pohjoisafrikkalaisia, tappelevat nyt kannabismarkkinoiden hallinnasta 120 000 asukkaan kaupungissa.

Kahdeksan tutkimukseen osallistuneesta 17:sta paikallisviranomaisesta kertoo havainneensa huumeisiin liittyvien ongelmien kasvaneen ruohopassin voimaantulon jälkeen. Ongelmien todellinen laajuus ei ole varmaan edes noussut esille, koska tietyissä kaupunginosissa asukkaiden ja poliisin väliset suhteet eivät ole hyvät. Ne, jotka eivät luota poliisiin, eivät myöskään kerro rikoksista.

Marc Josemans"Kaikki ennustamamme on toteutunut. Jotkin katukauppiaista on niinkin nuoria kuin 15-vuotiaita ja jotkin jopa 65-vuotiaita. He tekevät hyviä voittoja", kertoo Maastrichtin kannabiskahviloiden omistajien liiton puheenjohtaja Marc Josemans.

"Myönnän, että nyt on paljon enemmän parkkipaikkoja vapaana, mutta on myös syntynyt runsaasti negatiivisia sivuvaikutuksia. Turismi on kaikonnut ja olemme tehneet taloudellisen itsemurhan."

Josemansin Easy Going -kannabiskahvila oli yksi kaupungin tunnetuimpia ja hän uhmasi lakia myymällä myös ei-paikkakuntalaisille, minkä takia virkamiehet sulkivat kahvilan kuukaudeksi. Hän on sen jälkeen kieltäytynyt avaamasta kahvilaansa kunnes hänen kanteensa diskriminoivaa lakia vastaan saa lainvoimaisen päätöksen. Sitä odotellaan ensi vuoden alussa.

Poliittinen kuvio muualla Hollannissa on kuitenkin muuttumassa. Pohjoisosien kaupungit lobbaavat lakia vastaan - sen pitäisi tulla maanlaajuiseksi vuonna 2013. Vastavalitun hallituksen poliitikot eivät ole erityisen innostuneita tästä reformista. Ruohopassi säädettiin rajoittamaan ulkomaisten huumeturistien aiheuttamia häiriöitä, eikä sitä voida pitää menestyksenä. Ajamalla kauppa maan alle ovat viranomaiset vaihtaneet ulkomaisten turistien häiriön kotitekoiseksi rikollisaalloksi jopa siinä määrin, että pormestari haluaisi nyt peruuttaa edes osan tästä uudistuksesta. Jopa mietoja huumeita vastustavat ovat nyt myöntäneet sen, että laillisessa ja valvotussa kannabiksen kaupassa on omat etunsa.

Lähde: PublicServiceEurope.com 8.10.2012


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Poliisi sulki Tanskan ensimmäisen kannabiskahvilan Kööpenhaminassa

Skandinavia ei ole tämän jälkeen enää entisensä. Poliisi sulki lokakuun alussa Tanskan ensimmäisen kannabiskahvilan Kööpenhaminassa, jonka poliitikoista suurin osa kannattaa laillistamista. Smokenhagen-nimisessä kahvilassa asiakkaat saattoivat ostaa marihuanaa ja poltella sitä kahvilan tiloissa.

SmokenPoliisi takavarikoi kaiken kahvilasta löytyneen kannabiksen, mutta kahvila aikoo jatkaa toimintaansa piakkoin uudestaan.

Poliisin edustaja Jens Kristiansen kertoi poliisin ratsanneen kahvilan lounasaikaan perjantaina 5.10.

"Kahvila suljettiin poliisien päätettyä sen toiminnan olevan laitonta. Me takavarikoimme sieltä löytämämme huumeet", selittää Kristiansen.

Poliisi ei kertonut takavarikoidun kannabiksen määrää, eikä se myöskään kertonut sitä, että kannabis oli kasvatettu kahvilan kellarissa.

"Torstaiaamuna korjasin sadon isosta kasvatushuoneestani, jossa kasvoi yhdeksää eri sorttia herkkuskunkkia", kertoo kahvilan pitäjä.

Poliisi ei ollut sulkemassa Smokenhagenia ensimmäistä kertaa: "Olemme vierailleet siellä useammastikin tänä kesänä ja me teemme se jälleen jos kahvila aukaistaan", kertoo Kristiansen.

Vaikka on hyvin tunnettua, että Kööpenhaminan Kristianian Pusher Streetiltä voi ostaa hasista tai marihuanaa, on tämä ensimmäinen julkisesti toimiva kannabiskahvila Tanskassa ja lisäksi aivan keskellä Kööpenhaminaa.

Kahvilan omistajan Khodr Mehrinin mukaan kahvila pitää nähdä osana kannabiksen laillistamisesta käytävää keskustelua Tanskassa. Hän esiintyi Tanskan TV:n Aftenshowet-ohjelmassa, jossa Dansk Folkepartiet -puolueen kansanedustaja Peter Skaarup vastusti laillistamista sillä perusteella, että "näin on suurempi vaara, että lapset ja nuoret ostavat myös kannabista".

Mehrinin mukaan tuhannet ihmiset ovat olleet mukana kahvilan perustamisessa. Smokenhagen Coffeeshop löytyy osoitteesta Lavendelsstræde (Lavender Street) 15.

Pormestari laillistamisen takana

Frankjensen03webKannabiksen laillistamisesta on tullut kuuma puheenaihe Tanskassa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Kööpenhaminassa suurin osa poliitikoista on laillistamisen kannalla, mutta konservatiivipoliitikot ovat estäneet kaikki yritykset kokeilla kannabiksen laillista myyntiä.

Kööpenhaminan pormestari Frank Jensen sanoi hiljattain, että hän suhtautuu myönteisesti kannabiksen laillistamiseen, ja poliittinen Endhedslisten-ryhmä (vasemmiston ja vihreiden liittoutuma) aikoo järjestää aiheesta konferenssin. Jo 53% tanskalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja 51% haluaisi valtion ottavan kannabiskaupan hoitaakseen.

Frank Jensen on myös sosiaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja. Copenhagen Post -lehden toimittaja kysyikin, miten sosiaalidemokraattien johtama Tanskan hallitus voi olla eri mieltä sosiaalidemokraattisen puolueen johtaman Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston kanssa?

Frank Jensen: "Kööpenhaminassa tuodaan esille usein sellaisia asioita, joita ei ole pohdittu tai ymmärretty kansallisella tasolla. Nyt meidän pitää ratkaista kannabisongelma. Kööpenhamina on kannabiskaupasta kilpailevien jengien keskeinen paikka ja kysymys on kahdesta miljardista Tanskan kruunusta (260 miljoonaa euroa) vuodessa."

"Olemme yrittäneet rajoittaa kannabiskauppaa vuosia onnistumatta siinä. Kuluneiden 20 vuoden aikana olemme komentaneet poliisia lopettamaan se, mutta kannabis ei ole koskaan ollut niin iso ongelma kuin nyt. Siksi me haluamme ottaa kaupan pois jengeiltä ja luoda valvotut markkinat, missä ihmiset voivat hankkia kannabiksensa tietäen sen vahvuuden. Valvomattomilla kannabismarkkinoilla voidaan katukaupassa myydä niin vahvaa laatua, että se saa ihmiset psykoottisiksi ensimmäisellä kerralla."

"Valvonnan avulla voimme tuoda terveydenhoidon ammattilaiset lähemmäs niitä, jotka käyttävät kannabista väärin. Parlamentissa kannabiksen laillistaminen on arvokysymys, kuten narkomaanien ruiskuhuoneet tai homoliitot olivat aiemmin. Mutta meille se merkitsee reaktiota todellisuuteen. Me koemme sen konfliktin ja turvattomuuden, minkä jengien valvoma kannabiskauppa on luonut Nörrebron ja Kristianian kaupunginosiin. Nyt tarvitsemme paradigman vaihdosta siinä, miten käsittelemme kannabista."

Lähde: Toke of the Town 5.10.2012, Berlingske 5.10.2012, Smokenhagen Coffeeshop @ Facebook, jv.dk 5.10.2012 ja Copenhagen Post 6.10.2012


Egypti: Siinailla maan suurin kannabistakavarikko

Egyptin poliisi on tehnyt historiansa suurimman kannabistakavarikon saatuaan kiinni 15 tonnia marihuanaa kuljettaneen rekan. Rekka pysäytettiin ennen Suezin kanaalin ali kulkevaa tunnelia sen tuodessa Siinailla kasvatettua ja bangoksi Egyptissä kutsuttua marihuanaa Niilin laaksoon.

Siinai"Kuljettajaa kuulustellaan marihuanan lähteen selvittämiseksi. Tämä erä on maan historian suurin. Kannabiksen viljelijät ovat käyttäneet hyväksi Siinailla vallitsevaa turvallisuusvajetta Hosni Mubarakin kaataneen vallankumouksen jälkeen", kertoi Suezin provinssin turvallisuuspäällikkö kenraali Adel Rifaat.

Kannabiksen kasvatuksen laajeneminen heijastaa yleisempää laittomuutta Siinailla, minne militantit islamistiryhmät ovat laajentaneet toimintaansa, jota uusi hallinto yrittää kukistaa.

"Huumeiden tulo Siinailta on lisääntynyt vallankumouksen jälkeen, koska enää ei tehdä turvallisuusoperaatioita bangoviljelmiä vastaan. Tämä on sallinut laajan bangon tuotannon", Rifaat jatkaa.

YK:n huumetoimiston rekisteröimistä 22 330:sta kannabistakavarikosta tämä on maailman 45. suurin ja vuoden 2010 jälkeen tehdyistä takavarikoista 12. suurin. Vuonna 2010 maailmassa takavarikoitiin 6 251 tonnia marihuanaa ja suurimmat takavarikot tehtiin Meksikossa ja USA:ssa.

Egyptissä tuotettu kannabis kuluu suurimmaksi osaksi kotimaan markkinoilla.

Lähde: Haaretz 26.9.2012


maanantai 1. lokakuuta 2012

Sveitsi: kannabiksen käyttö dekriminalisoidaan

Sveitsin parlamentti hyväksyi lakialoitteen kannabiksen hallussapidon rankaisemisesta pelkällä sakolla ilman rikosrekisterimerkintää. Tämä ei vielä merkitse kannabiksen laillistamista.

AlpsLaki hyväksyttiin niin, että Sveitsissä käsiteltäisiin kannabiksen käyttöä samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Neljä vuotta sitten kannabiksen dekriminalisointialoite hävisi kansanäänestyksessä. Parlamentin molemmissa kamareissa käytyjen neuvottelujen jälkeen edustajainhuone liittoutui senaatin kanssa tässä asiassa niin, että asia tullaan ratkaisemaan lopullisesti vielä tänä syksynä.

Sveitsin lainsäädännössä kannabiksen asema on ollut moniselitteinen: sen kasvatus, käyttö ja kauppa ovat kiellettyjä. Kuitenkin vuoden 1951 huumelaki sallii jonkin verran suvaitsevaisuutta. Pienen huumemäärän valmistus omaan käyttöön ei ole rikos.

Liittovaltiossa on myös paikallista vaihtelua. 26 kantonia saa soveltaa kansallista lakia ja käyttää sellaista kieltolakia ja rankaisemista, mikä soveltuu paikallisiin oloihin.

"Epämääräisyys kantonien tasolla aiheuttaa eniten sekaannusta, koska ei voi tietää onko kannabis suvaittua vai ankarasti kiellettyä. Tarvitsemme selvemmät säännöt", selittää Jean-Félix Savary, huumeriippuvuutta tutkivan Grean pääsihteeri.

Parlamentti otti askeleen tähän suuntaan kesällä, kun sen molemmat kamarit hyväksyivät periaatteen, että aikuisia kannabiksen käyttäjiä sakotetaan eikä alisteta rikossyytteille.

"Olemme siirtymässä rikoksesta rikkomukseen, joten tietyssä mielessä voidaan puhua dekriminalisoinnista, vaikka teko itsessään pysyykin kiellettynä", jatkaa Savary, jonka mielestä parlamentti ansaitsee kunnian siitä, että se on selventänyt asioita.

"Viimeisten 15 vuoden aikana kannabiskeskustelua ja ylipäänsä huumekeskustelua on hallinnut käytön kriminalisointi. Kaikki tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sortotoimet ovat epäonnistuneet", toteaa Savary.

Nykyään puhutaan jälleen markkinoiden valvonnasta ja Savary korostaa sitä, kuinka kannabiksesta on tullut ennen muuta "turvallisuusasia".

Markkinoiden valvonta ja kannabisosuuskunnat

Kannabiksen salakuljetus on "hyvin kannattavaa bisnestä, joka houkuttelee rikollisia", tiivistää liittovaltion poliisin raportti asian. Huolestuttavaa onkin kannabismarkkinoiden ja kovien aineiden markkinoiden yhdistyminen järjestäytyneen rikollisuuden valvonnassa.

Myös Sveitsissä järjestäytynyt rikollisuus on tullut mukaan kannabiksen kasvatuskuvioihin. Sveitsin liittovaltion tuomioistuin langetti äskettäin Helvetin Enkeleiden Zurichin osaston entiselle presidentille kahden vuoden ehdonalaisen tuomion kannabiksen kuljetuksesta ja jakelusta sekä kiristysyrityksestä, laittomasta vapaudenriistosta ja kidnappauksesta. Toinen Lausannen osastoon kuulunut Helvetin enkelien jäsen sai kymmenen kuukauden ehdonalaisen tuomion kannabiksen salakuljetuksen auttamisesta.

Tuomitut olivat syytteiden mukaan kymmenen vuotta sitten korjanneet ja myyneet osan satojen kilojen kannabiserästä, joka oli kasvatettu Bernin kantonissa Aarbergin alueella. Kahden vuoden salakuuntelun ja varjostamisen jälkeenkin poliisilla oli vaikeuksia todistaa oikeudessa, että Helvetin Enkelien Zurichin osasto olisi osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Oikeudenkäynnissä yksi syytetyistä piti vapauttaa syytteistä ja hänelle määrättiin maksettavaksi korvauksia aiheettomasta pidätyksestä ja tutkinnasta.

Sveitsiläinen alkoholismin ja muiden huumeriippuvuuksien ehkäisyä tutkiva Addictions Switzerland -instituutti pitää markkinoiden valvontaa parhaana ratkaisuna.

"Tämä sallii kuluttajan hankkia kannabiksensa laillisesti ja erottaa sen muista aineista, kuten kokaiinista", selittää Addictions Switzerlandin edustaja Ségolène Samouiller.

Hän korostaa sitä, että jos kannabista myytäisiin valtion valvonnassa, olisi mahdollista valvoa paremmin tuotteen laatua eli sen THC-pitoisuutta ja hyönteismyrkkyjen pitoisuuksia. Tällaisia kokeiluja on tällä hetkellä Zurichissa ja Baselissa.

"Sveitsi voisi saada uusia ideoita niistä malleista, jotka ovat saaneet tukea ulkomailla", toteaa Savary ja kertoo Espanjan ja Belgian kannabisosuuskunnista.

"Näiden osuuskuntien puitteissa jäsenet voivat kasvattaa omansa ja käyttää sitä tietyissä kiinteistöissä, jotka poliisi tietää."

Näiden kasvattajaosuuskuntien etuna on se, että käyttäjät on rekisteröity. Näin voidaan suojella alaikäisiä ja toteuttaa käytön ehkäisyohjelmia ja haittoja vähentäviä ohjelmia.

Lähde: Swissinfo 20.9.2012, 18.9.2012 ja 22.7.2012


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...