Kannabiksen laillistamisesta ja huumepolitiikan uudistamisesta on tullut maailmanpolitiikan arkipäivää. Yhdysvaltojen ja Ruotsin hegemoninen asema uudistusten jarruna on sulanut ihmisoikeuksien tullessa kansainvälisen huumepolitiikan keskiöön.
Kanadan parlamenttivaalit lokakuussa voittanut liberaalipuolue kannatti hyvin avoimesti kannabiksen laillistamista vaalikampanjassaan. Puolue sanoi vaaliohjelmassaan, että se “laillistaa kannabiksen, valvoo ja rajoittaa sen saatavuutta”. Puolue sai 184 paikkaa 338:sta, mikä takaa liberaaleille mandaatin toteuttaa vaalilupauksensa.
Kanada on kansainvälisessä vertailussa selkeästi iso ja vaikutusvaltainen valtio, se on merkittävämpi kuin Yhdysvalloissa kannabiksen laillistaneet osavaltiot ja Uruguay yhteensä. Kannabiksen laillistamisella Kanadassa on selkeä vaikutus kansainvälisten huumesopimuksien sekä Yhdysvaltojen politiikan arvioimiseen.
Vaikka jo neljä osavaltiota on laillistanut kannabiksen, pitää Yhdysvaltain liittovaltio tiukasti kiinni kieltolaista ja sitoumuksistaan kannabiksen kieltäneisiin kansainvälisiin huumesopimuksiin. Kanadan päätös laillistaa saisi Yhdysvallat vaikuttamaan tekopyhältä.
Meksikon korkein oikeus aukaisi 4.11. antamallaan päätöksellä mahdollisuuden laillistaa kannabis. Oikeuden ratkaisu koski aktivistiryhmän, Sociedad Mexicana de Autoconsumo Responsable y Tolerante, SMART, neljän jäsenen oikeutta kasvattaa ja käyttää kannabista.
Tuomari Arturo Zaldivar kirjoitti ihmisoikeuksiin perustuvassa 88 sivuisessa perustelussaan, että valtion tulee tunnustaa yksilön vapaus harjoittaa sellaista toimintaa, joka ei aiheuta vahinkoa muille. Kannabiskielto on äärimmäinen ja suhteeton toimenpide.
SMART ilmoitti, ettei heidän tavoite ollut kasvattaa kannabista itselleen vaan pakottaa kongressi laillistamaan kannabis. Oikeuden päätös pakottaa hallituksen laatimaan ryhmälle ohjeet kannabiksen kasvattamiseksi.
Meksikon oikeusjärjestelmän mukaan viisi samanlaista korkeimman oikeuden tuomiota velvoittaa muuttamaan lakia. Vasemmistolaisen Democratic Revolution Party -puolueen nuorisojärjestö aikoo nostaa 32 oikeusjuttua Meksikon 31:ssä osavaltiossa sekä pääkaupungissa Mexico City. Kongressin on helpompaa muuttaa huumelakia kuin perustuslakia.
Meksiko dekriminalisoi aikaisemmin kannabiksen hallussapidon 5:een grammaan asti mutta sen tuotanto ja myynti on edelleen laitonta. Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto ilmoitti Twitter-viestillä kunnioittavansa oikeuden päätöstä ja sanoi tämän aukaisevan keskustelun siitä, mikä on paras valvontamalli huumeiden käytön hillitsemisessä.
Irlannin huumepolitiikasta vastaava ministeri Aodhán Ó Ríordáin ilmoitti marraskuun alussa Irlannin suunnittelevan kaikkien huumeiden hallussapidon dekriminalisointia omaan käyttöön Portugalin mallin mukaiseksi. Työväen puolueen edustaja ministeri Ríordáin kertoi asiasta vallitsevan vahva yksimielisyys, mutta asia kuuluu seuraavan hallituksen asialistalle ja tulee viemään vuosia toteuttaa se lopullisesti.
Kansalaisjärjestö iLaw järjesti Bangkokin taide- ja kulttuurikeskuksessa elokuun viimeisenä viikonloppuna maan ensimmäinen kansalaisfoorumi kannabiksen laillistamiseksi Thaimaassa. Foorumin otsikko oli "Where is the freedom for marijuana?”, ja se keräsi yli 450 “samanhenkistä” ihmisiä kaikilta elämänaloilta, myös poliisiviranomaisia.
Kannabiksen käytöllä on Thaimaassa vuosisataiset perinteensä. Sitä on poltettu rentoutumiseen, ja ruuanlaitossa sillä on oma tärkeä osansa. Kanacurryyn on ollut tapana lisätä muutama kuivattu kukinto samoin kuin katukeittiöiden liharuokiin asiakkaiden suostumuksella. Thaimaan omassa popmusiikissa löytyy kannabikselle omistettuja lauluja ja onpa yhden suositun yhtyeen nimi Marijuana.
Thaimaan ankara lainsäädäntö on kieltänyt kannabiksen kaikki käyttömuodot, myös hampun viljelyn ja lääketutkimuksen. Vuonna 1979 säädetyssä huumelaissa kannabis on sijoitettu 5:een kategoriaan yhdessä kratom nimisen kasviperäisen huumeen kanssa. Foorumissa päätettiin aloittaa nimien keruu laillistamisaloitteelle. Facebookissa on Legalize Thailand ryhmä.
Syyskuussa Teheranissa pidetyssä kansainvälisessä huumeriippuvuuden tutkimuskonfrenssissa Iranin edustaja ilmoitti maan harkitsevan hasiksen ja oopiumin laillistamista. Iran on huumepolitiikaltaan hyvin ristiriitainen maa: siellä teloitetaan huumeiden salakuljettajia mutta toisaalta Iranissa on edistyksellinen huumehoito-ohjelma.
Iranin hallintojärjestelmässä parlamentin rinnalla toimii ns. valtion tarkoituksenmukaisuuden harkintaneuvosto, jolle mm. kuuluu huumepolitiikasta päättäminen. Neuvoston huumeiden kysynnän vähentämisestä vastaavaa johtaja Saeed Sefatian ilmoitti Iranissa harkittavan vaihtoehtoja nykyiselle huumepolitiikalle mukaan lukien hasiksen ja oopiumin laillistaminen.
Nopean ja kaikkien laittomien huumeiden laillistamisen sijaan Sefatian kertoi unikon ja kannabiksen kasvatuksen aloittamisesta uudelleen valtion valvonnassa. Oopiumin ja kannabiksen käyttö voitaisiin laillistaa tarkoilla valvontasäädöksillä, joilla käyttö sallittaisiin vain yksityistiloissa ja vain tietyn ikäisille. Ennen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta Iranissa jaettiin rekisteröityneille yli 50-vuotiaille oopiuminkäyttäjille valtion ostokuponkeja. Tällä hetkellä valtion oopiumtinktuuraa jaetaan huumeriippuvaisille vieroituskeskuksissa, joten “valikoiva laillistaminen” on itse asiassa jo alulla.
Kannabiksen käytöllä on Iranissa ikiaikaiset juuret. Legendan mukaan sufismin perustaja, persilainen Haydar, keksi hasiksen vuonna 1155 jaa. Iranin laillistamispäätöksellä olisi laaja vaikutus Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Facebookista löytyy Ghalat Shiraz kannabisryhmä.
Australian hallitus ilmoitti lokakuussa muuttavansa huumelakejaan niin, että kannabiksen kasvatus lääkekäyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen tulee lailliseksi.
Terveysministeri Susan Ley sanoi tiedotteessaan, että huumelakien muutokset ovat loppusuoralla valvotun kannabiksen kasvatuksen sallimiseksi, jotta potilaille voidaan taata turvallinen, laillinen ja luotettava paikallisesti kasvatettu tuote ensimmäisen kerran Australian historiassa.
Useissa Australian osavaltioissa on jo aloitettu kliinisiä lääkekokeita kannabiksella. Australian lain mukaan osavaltiot voivat dekriminalisoida ja sallia lääkekokeita. Liittovaltio on vastuussa kannabiksen kasvatuksen ja tuonnin valvonnasta. Nyt tehdyt huumelakien muutokset avaavat mahdollisuuden lääkekannabiksen kasvatukselle jopa vientiin.
Nigeriassa Abujan kaupungissa järjestettiin 28. - 29. lokakuuta toinen kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden symposiumi Nigerian huumepolitiikasta. Symposiumi oli osa EU:n rahoittamaa ja YK:n huumetoimiston, UNODC, projektia “Response to drugs and related organized crime in Nigeria” ja sen järjesti Centre for Research and Information on Substance Abuse, CRISA.
Symposiumi laati julkilausuman, jossa otettiin kantaa useisiin huumepolitiikan osa-alueisiin. Nigerian nykyisen huumepolitiikan todettiin aiheuttavan huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien loukkauksia, kuormittavan oikeuslaitosta ja syrjäyttäneen huumeriippuvaisten hoidolta ja rehabilitoinnilta.
Symposiumi kehotti Nigerian hallitusta uudistamaan huumelainsäädäntöä ja siirtymään käyttäjien rankaisemisesta hoitavaan ja haittoja vähentävään politiikkaan.
Ruotsin ja USA:n painostus ei ole enää uudistusten este
YK:n huumebyrokratiassa aikaisemmin hyvin haukkamaisesti toimineet Ruotsi ja Yhdysvallat ovat saaneet taipua muutoksen edessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät ne kykene enää estämään muiden maiden kaavailemia uudistuksia ja laillistamista.
USA:n ulkoministeriön edustaja John Kirby vastasi ulkopolitiikkaa koskevassa kyselytilaisuudessa Meksikossa ja Kanadassa virinneeseen laillistamiskeskusteluun.
“Kuten olette kuulleet minun sanovan useampaan otteeseen, jokaisen valtion kansalaiset saavat päättää politiikasta. Tässä tapauksessa Meksikon kansalaiset saavat päättää, millainen huumepolitiikka on heille sopivinta ottaen huomioon kansainvälisen lainsäädännön kehykset. Olemme sitoutuneet kolmen YK:n huumesopimuksen noudattamiseen sekä työhömme kansainvälisten kumppaneiden kanssa näiden sopimusten asettamien tavoitteiden edistämiseksi. Nämä sopimukset ovat perustana huumeongelman kaikkien puolien käsittelemiseksi kansainvälisessä yhteistyössä. Huomautan myös, että nämä sopimukset sallivat joustavuutta siinä, kuinka jäsenvaltiot soveltavat sopimusten asettamia velvoitteita erityisesti suhteessa huumeiden käyttöön, ja että sopimukset sallivat vaihtelua kansallisissa huumelainsäädännöissä."
Tähän asti ruotsalaiset huumeiden vastaiset byrokraatit ovat tottuneet sanelemaan muille, kuinka huumeiden käyttäjiä pitää kohdella. YK:n ihmisoikeustoimisto kritisoi Ruotsin huumepolitiikan aiheuttamia ihmisoikeusrikoksia. Sen mukaan Ruotsissa ei noudateta ihmisoikeuksia kunnioittavaa huumepolitiikkaa ja huumekuolemien lukumäärä on suora osoitus tästä.
“Olemme tottuneet pitämään Ruotsia edelläkävijämaana, joka harjoittaa hyvin edistyksellistä politiikkaa. Siksi yllättyin huomatessani, kuinka huumepolitiikkaa tehdään Ruotsissa”, ihmisoikeuksien varavaltuutettu Flavia Pansieri kertoi Ruotsin TV:n haastattelussa.
Pansierilla on tehnyt pitkän uran kansainvälisissä tehtävissä mm. YK:n huumeiden vastaisissa ohjelmissa.
“Jokaisen valtion velvollisuus on taata ihmisille niin hyvää hoitoa kuin mahdollista, ja huumeiden käytön haittoja vähentävät toimenpiteet ovat perustavia ihmisoikeuksia”, Pansieri jatkoi.
Terveysministeri Gabriel Wikström kertoo Ruotsin olevan muuttamassa huumepolitiikkaansa.
“Ottaisin kritiikin vastaan paljon vakavammin vastaan jollemme olisi toteuttamassa YK:n ihmisoikeusraportin edellyttämiä toimenpiteitä”, Wikström kertoo Ruotsin TV:lle.
Vuonna 2014 Ruotsissa kuoli 600 ihmisiä huumeiden yliannokseen. Nyt puheena olevat toimenpiteet tulevat voimaan vasta tulevaisuudessa. Onko meillä varaa odottaa, kysyy SVT?
“Uskon, että jos aiomme muuttaa jo pitkän aikaa kiistanalaisena pidettyä ruotsalaista huumepolitiikkaa, pitää meidän ottaa jokainen askel hyvin perusteellisen harkinnan tuloksena niin että ihmiset ymmärtävät politiikan perustuvan tutkittuun tietoon ja kokemukseen. Muuten jumitumme pitkään poliittiseen väittelyyn, joka ei vie eteenpäin. Vaarana on myös se, että välttämättömät toimenpiteet viivästyvät entisestään”, Wikström muotoilee.
Ruotsi aikoo lähettää keväällä 2016 suuren delegaation UNGASS2016 kokoukseen johtajanaan Hans Lundborg, joka on uransa aikana toiminut mm. YK:n huumekomission, CND, puheenjohtajistossa.
“Jos Ruotsi vastaa haasteeseen ja ratkaisee ongelmiaan, olisi se paljon uskottavampi osapuoli UNGASS keskusteluissa”, Pansieri arvioi.
Lähde: The Conservation 22.10.2015, The Nation 4.9.2015, Independent 3.11.2015, New York Times 5.11.2015, Vox 20.10.2015, Global Post 6.11.2015, Reuters 17.10.2015, IDPC 6.11.2015, SVT 8.11.2016, US Department of State 5.11.2015,
Kuinka kannabiksen laillistaminen muuttaisi Kanadaa?
Laillistaminen ei tule olemaan helppoa Meksikossa.
Meksikon presidentti Enrique Nieto vastaa korkeimman oikeuden päätökseen.
Irlannin huumepolitiikasta vastaava ministeri Aodhán Ó Ríordáin perustelee dekriminalisointikantansa kesäkuussa 2016
Tulisiko kannabis laillistaa Nigeriassa?
Turistit maistavat iranilaista Shirazin kannabista.
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti