YK:n huumepolitiikka ei onnistu ilman kansalaisyhteiskunnan mobilisoimista sen toteuttamiseen. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös kasvattajille, pienviljelijöille ja kauppiaille eikä ihmisellä ole oikeutta kieltää kasvin olemassaolo!
YK:n järjestelmän muutos ja uudet 2030 kestävän kehityksen tavoitteet ovat muuttamassa kansainvälistä huumepolitiikkaa. Huumevalvonnassa huumeiden käyttäjillä ja kauppiailla ei ole ollut oikeutta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon, ja kriminaalivirkamiesjärjestöt ja kieltolakijärjestöt ovat edustaneet koko kansalaisyhteiskuntaa, mikä on suoraa seurausta ihmisoikeuksien polkemisesta.
Tämä heijastuu huumepolitiikan marginalisointina siten, että ajatellaan dekriminalisaation ja laillistamisen koskevan harvoja ihmisiä eikä suurta yleisöä. YK:n arvioiden mukaan 250 miljoonaa ihmistä käyttää huumeiksi luokiteltuja aineita ja vähintään yhtä paljon osallistuu niiden kasvattamiseen, jalostukseen ja kauppaan. Tällaista ihmismäärää ei voida jättää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vuonna 1998 YK kokoontui pääsihteeri Kofi Annanin johdolla erityisyleiskokoukseen New Yorkissa, missä syntyi Drug Free World - We Can Do It! -julistus. Maaliskuun 15. päivä 1998 Wienissä, Itävallassa, 14 kansalaisjärjestöä Euroopasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta kokoontui laatimaan yhteistä kannanottoa YK:lle. Tästä syntyi oikeudenmukaisen ja tehokkaan huumepolitiikan julkilausuma, Manifesto for Just and Effective Drug Policies.
Vuonna 2004 ENCOD:n yleiskokouksessa Kööpenhaminassa päätettiin liittää tämän julkilausuman nimi järjestön nimeen: European Coalition for Just and Effective Drug Policies. Järjestöön voivat liittyä kaikki, jotka hyväksyvät em. julistuksen.
Kansalaisjärjestöt järjestäytyivät vuoden 1998 julistetun huumeettoman maailman ohjelman tarkistuskokoukseen vuonna 2009 The "Beyond 2008" NGO Forum sateenkaariorganisaation alle Wienissä, Itävallassa. Tämä toi YK:n huumevalvontabyrokratiaa lähemmäs muiden YK:n järjestöjen toimintaa.
UNGASS 2016 prosessi on mobilisoinut aiemmin huumepolitiikan marginalisoimat ja kriminalisoimat ihmisryhmät mukaan politiikan tekemiseen. Kansalaisyhteiskunnan mobilisoiminen on YK:n toiminnan kannalta keskeistä, koska muuten se olisi pelkkä byrokratia.
Kansalaisjärjestöjen osallistuminen UNGASS 2016 prosessiin alkoi vuonna 2014, jolloin huumekomission, CND, vuosikokouksen yhteydessä käynnistettiin “kansalaisyhteiskunnan työryhmä”, Civil Society Task Force.
Civil Society Task Force on Wienissä ja New Yorkissa sijaitsevien kansalaisjärjestökomiteoiden, Vienna NGO Committee on Drugs ja New York Committee on Drugs, yhteishanke, jonka tarkoitus on toimia kansalaisyhteiskunnan ja YK:n välillä politiikan kohteena olevien kansalaisten äänen saamiseksi mukaan tähän prosessiin.
Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen UNGASS 2016 valmisteluprosessiin kulminoitui kun Civil Society Task Force kokosi 10.2.2016 New Yorkin päämajaan laajan joukon kansalaisjärjestöjä antamaan oma panoksensa kokoukselle. Tämä ei ollut enää vanhanaikainen poliisien ja IHRY:n tyyppisten kieltolakijärjestöjen rituaalinen yksimielisyyden ylistys vaan avoin pyöreän pöydän temaattinen keskustelu tai "epävirallinen sidosryhmien konsultaatio", jossa kaikki mielipiteet pääsivät esille. Perinteisten kieltolakijärjestöjen ohella kokouksessa oli mukana käyttäjien sekä ensimmäistä kertaa tällä tasolla myös kasvattajien ja pienviljelijöiden edustajia.
Tilaisuuden alussa pääsihteeri Ban Ki-moon esitteli 2030 kestävän kehityksen ohjelmaa ja sitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan ottaminen mukaan prosessiin palvelee kehitystavoitteiden toteuttamista. Hänen mukaan huumeongelmassa tiivistyy 21. vuosisadan maailmanlaajuiset ongelmat, huumeongelma estää kestävän kehityksen toteutumista. Hänen lisäksi paikalla olivat myös UNODC:n pääsihteeri Yuri Fedotov ja UNGASS 2016 neuvotteluja johtava Khaled Shamaa.
Huumesodalla on vielä vaikutusvaltaa huumevalvontabyrokratiassa, ja Robert DuPontin, Semblerin pariskunnan ja Ruotsin kuningtar Silvian pyörittämän huumesotaorganisaation World Federation Against Drugs, WFAD, jäsenjärjestö sai kunnian käyttää ensimmäisen puheenvuoron. Pakistanissa huumevieroitusta tarjoavan Sunny Trust säätiön edustaja Asta Ashraf piti huumesotaa hehkuttavan puheenvuoron, mutta toisaalta hän nosti esille tärkeän huumesodan aiheuttaman ongelman eli naisten alistetun aseman huumeiden kriminaalivalvonnassa siten, että monissa maissa naispuolisia huumeiden käyttäjiä ja huumeriippuvaisia ei edes lasketa mukaan tilastoihin eikä heille ole tarjolla huumevieroitusta. On vaikea nähdä, miten huumeiden kriminaalivalvonnalla korjattaisiin tämä asia mutta logiikka ei ole koskaan kuulunut huumesotaan.
Keskustelussa oli mukana myös muita WFAD:n edustajia kuten Kenian slummeissa nuorisotyötä tekevä Slum Child foundation ja Yhdysvalloissa kannabiksen laillistamista vastustava SAM.
Huumesotaretoriikka hälveni keskustelun edetessä, ja tyhjän kieltolakiretoriikan vastapainoksi kansalaisjärjestöjen puheenvuoroissa nostettiin esille käytännön vaihtoehtoja nykyisen huumepolitiikan uudistamiseksi. Washington DC:n kannabiksen laillistamisaloitteen edustaja Adam Eidinger kertoi laillisen myynnin tuomista eduista. MMM-mielenosoitusten alullepanija Dana Beal oli paikalla kertomassa ibogainen käytöstä vieroitushoidossa.
Jamaikan ganjankasvattajien liiton edustaja Vicki Hanson nosti esille kasvattajien oikeudet. Huumepolitiikassa ihmisoikeudet pitää ulottaa kaikille huumekieltolain kriminalisoimille ihmisille. Hanson kertoi siitä, kuinka kaikkia kokoukseen tulossa olleita ihmisiä ei päästetty Yhdysvaltoihin, koska heillä on tuomio huumekasvien kasvattamisesta - he eivät päässeet heidän kriminalisointiaan käsittelevään kokoukseen heitä kriminalisoivan politiikan takia!
Intialaisen Lawyers Collective järjestön edustaja Tripti Tandon nosti esille sen, että kansainvälisten huumesopimusten pitää koskea myös kansainvälistä kauppaa, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille huumekieltolain takia kriminalisoiduille ihmisille. Loppupuheenvuorossaan hän nosti ihmisoikeuksien rinnalle myös luonnon oikeudet: ihmisellä ei ole oikeutta evätä jonkun kasvin olemassaolo!
Kansalaisjärjestöjen keskustelun eli sidosryhmien konsultaatiotilaisuuden voi katsella YK:n kotisivujen kautta. Tilaisuuden ohjelma, keskustelun osa 1 ja keskustelun osa 2. Kesto yhteensä n. 5 tuntia.
Kansalaisjärjestöjen anti UNGASS 2016 prosessille
Trans National Institute, TNI, järjesti 22.1.2016 Heemskerkin kaupungissa Hollannissa maailman kiellettyjen kasvien kasvattajien tapaamisen. Tässä kokouksessa 14:sta eri valtiosta paikalle kutsutut kannabiksen, oopiumunikon ja kokapensaan pienviljelijät keskustelivat panoksestaan UNGASS 2016 prossessille ja organisoivat julkilausuman nimeltään The Heemskerk Declaration.
European Coalition for Just and Effective Drug Policies, ENCOD, edustajat ovat vieneet YK:n kokouksiin mukanaan maanviljelijöitä, käyttäjiä. ENCOD järjestää kokouksen aloituspäivänä 19.4. “Tribute to mother earth” tapahtuman ja kansainvälisenä kannabispäivänä 20.4. “It’s up to you, New York” karnevaalitapahtuman New Yorkissa.
Arvovaltaisten valtiojohtajien huumepoliittinen komissio, Global Commission on Drug Policy, GCDP, aikoo konsultoida maailman johtavia poliitikkoja ennen ja jälkeen UNGASS 2016:n sekä auttaa uuden politiikan suunnittelussa. Komissioon viime vuonna liittynyt Britannian liberaalipuolueen johtaja ja entinen Britannian varapääministeri Nick Clegg on koonnut EU-maiden voimia huumepolitiikan uudistamiseksi kansainvälisellä tasolla. Uusi huumepolitiikka on yhtä tärkeä kuin uusi ilmastopolitiikka.
Kansainvälinen tutkijoiden verkosto, International Centre for Science in Drug Policy, ICSDP, kehottaa maailman valtioita arvioimaan huumepolitiikkansa onnistumista uusilla mittareilla, jotka mittaavat yhteiskunnan ja ihmisten kokemia ongelmia. Huumepolitiikan menestystä mitataan nykyään ihmisten pidättämisellä ja huumeiden takavarikoinneilla. Tutkijoiden mukaan onnistumista pitäisi mitata politiikan vaikutuksella terveyteen, turvallisuuteen, kehitykseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tarvitsemme kokonaan uuden lähestymistavan, joka perustuu tutkimusnäyttöön eikä ideologiaan.
Huumesodasta kärsineet ihmiset ja yhteisöt ovat järjestäytyneet kansainväliseksi Stop the Harm ryhmäksi, joka kokoaa eri tahoja yhden tavoitteen taakse: nykyisen kansainvälisen huumepolitiikan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi uudeksi politiikaksi, joka perustuu terveyteen, myötätuntoon ja ihmisoikeuksiin.
Yhdysvalloissa sadat afroamerikkalaiset uskonnolliset johtajat kokoontuivat 15.2. Samuel DeWitt Proctor konferenssiin oppimaan UNGASS 2016 prosessista liittyäkseen Stop the Harm ryhmään.
Meksikolaisen runoilijan Javier Sicilian vuonna 2012 aloittama rauhankaravaani, Caravan for Peace, Life and Justice, on koonnut yhteen huumesodasta kärsineitä perheitä, alkuperäisväestöä, uskonjohtajia, ihmisoikeusaktivisteja, huumepolitiikan asiantuntijoita, terveystyöntekijöitä, opiskelijoita ja maanviljelijöitä. Rauhankaravaani kulkee Keski-Amerikan valtioiden kautta Yhdysvaltoihin päämääränä New York 18.4.
Opiskelijajärjestö Students for Sensible Drug Policy aikoo järjestää satojen opiskelijoiden mielenosoituksia ja tapahtumia New Yorkissa UNGASS 2016 tapahtuman aikana.
Kansainvälinen huumeille ja huumesodalle perheenjäseniään menettäneiden perheiden yhteisö International Families Against the Drug War tuo jäseniään yhdessä järjestöjen Anyone's Child: Families for Safer Drug Control ja Moms United to End the War on Drugs New Yorkiin mukaan tapahtumiin ja mielenosoituksiin. Nämä järjestöt aikovat ottaa suoraan yhteyttä poliittisiin päättäjiin ja tiedotusvälineisiin sanomansa levittämiseksi kokouksen aikana.
Yhdysvaltojen johtava huumesotaa kritisoiva järjestö Drug Policy Alliance kokoontuu UNGASS 2016:ia edeltävänä viikonloppuna Columbian yliopistolla yhteistyökumppaneidensa kanssa pohtimaan UNGASS 2016:n jälkeisen ajan kampanjointia. YK:n nykyisen huumeohjelman tarkistuskokous pidetään vuonna 2019, ja UNGASS 2016 on foorumi uuden 2000-luvun huumeohjelman laatimiseksi.
Naiset ovat nykyisen huumepolitiikan suurin tuntematon tekijä, koska monissa maissa laittomia huumeita käyttäviä naisia ei edes rekisteröidä. Tämä on yksi esimerkki nykyaikaisen “valvonnan” järjettömyydestä, siitä ettei huumeet ole missään valvonnassa. Yli 50 naisjärjestöä kautta maailman on laatinut yhdessä naisten julistuksen, Women’s Declaration, jotta kokouksessa tutkittaisiin rankaisevan politiikan haittoja naisille ja perheille.
Support. Don’t Punish! kampanja kokoaa yhteen aktivisteja, huumesodan koskettamia yhteisöjä ja poliittisia päättäjiä muistuttamaan siitä, ettei huumesodan aiheuttamia vaurioita voida enää sivuuttaa. Kampanja vaatii UNGASS 2016 kokousta sanoutumaan selkeästi irti huumesodasta.
Entinen Sveitsin presidentti Ruth Dreifuss käynnisti julistuksen haittojen vähentämisen puolesta, Harm Reduction Decade Declaration. Sen takana ovat mm. Kofi Annan Foundation, Richard Branson, the Elton John Foundation sekä UNAIDS Asia and Pacific. Se vetoaa valtioihin, jotta ne ohjaisivat 10% tehottoman huumesodan resursseista haittojen vähentämiseen.
Latinalaisen Amerikan suurin online organisaatio, Presente, käynnisti vetoomuksen presidentti Obamalle, että hän vaatii UNGASS 2016:ssa suunnan muutosta epäonnistuneesta huumesotapolitiikasta järkevään huumepolitiikkaan, joka perustuu kansanterveyteen, haittojen vähentämiseen ja ihmisoikeuksiin.
LEAP, Law Enforcement against Prohibition, on kansainvälinen kriminaalivirkamiesten järjestö huumesotaa vastaan. Sen Britannian osasto käynnisti kampanjan “Kun poliisi sanoo “lopeta huumesota”, tulee sinun kysyä, miksi”.
International Drug Policy Consortium, IDPC, on kansainvälinen tutkijoiden ja alan ammattilaisten verkosto sekä huumepoliittinen ajatushautomo, josta on tullut merkittävä asiantuntijajärjestö eri valtioiden laillistamisprojekteissa ja UNGASS 2016 prosessissa. Suomessa IDPC on ollut mukana kannabiksenkasvatusta tutkivassa projektissa, joka tuotti tällaiset tutkimukset kuten "Growing Medicine" ja "Kukkaa Pukkaa". Sen johtaja Mike Trace toimii myös GCDP:n asiantuntijana.
IDPC käytännön neuvo UNGASS prosessille on laatia sellainen julistus, jonka rakenne on yhtenevä YK:n 2030 kestävän kehityksen ohjelman rakenteen kanssa, mikä on käytännön ratkaisu sille, kuinka luodaan YK:lle “järjestelmän johdonmukaisuus”.
Maineikas London School of Economics julkaisi helmikuussa 2016 raportin "After the Drug Wars", jonka alussa todetaan huumesotien jälkeisen aikakauden jo alkaneen. Kieltolakiin perustuvien politiikan muotojen on aika väistyä uusien ihmiskeskeisten ja yleismaailmallisten tavoitteiden tieltä, jotka me tunnemme kestävän kehityksen tavoitteina.
Talouslehti Economist on vuosikymmeniä peräänkuuluttanut järkeä huumepolitiikkaan. Se hahmottaa huumekieltolain jälkeistä maailmaa. Economist lehden mukaan vaikein vaihe on edessä vasta laillistamisen jälkeen, kun meidän pitää laatia käytännön politiikkaa. Kieltolain kannattajien kannattaisi Economistin mukaan lopettaa kuolleen hevosensa pieksäminen, ja keskittää argumenttinsa vähimmän haitan vaihtoehtojen esille nostamiseen.
Laillistajien puolestaan pitää avata silmänsä ja tunnustaa se tosiseikka, että kannabisneksen on tähän mennessä pitänyt osoittaa olevansa vain hieman yhteiskuntakelpoisempi kuin järjestäytynyt rikollisuus. Se pitää asettaa samanlaiselle valvonnalle kuin muukin “paheiden kauppa”, joka puolustaa asemiaan hyvin tiukasti. Big Cannabis uhkakuvan välttämiseksi politiikan asettamien ehtojen pitää olla paikallaan heti alusta saakka.
Sveitsi on ollut uranuurtaja huumepolitiikan uudistamisessa. Sveitsissä Zurich, Bern, Geneve ja Basel aloittavat kannabisklubikokeilun, jossa 2000 ihmistä alkaa yhdessä kasvattamaan ja käyttämään kannabista laillisesti.
Huumesopimusten asettama tavoite on ihmiskunnan terveys ja hyvinvointi eikä tätä voida saavuttaa kriminalisoimalla, leimaamalla, rankaisemalla ja vangitsemalla huumeita käyttäviä ihmisiä. Huumehaukkojen uusin keksintö ns. huumetuomioistuin ei ole vaihtoehto rankaisemiselle. Jos ihminen pakotetaan valitsemaan rangaistuksen ja virtsatestien välillä, ei voida puhua vapaaehtoisuudesta. Kannabiksen laillistaminen ei ole mikään itseistarkoitus vaan YK:n korkeinta byrokratiaa myöten ymmärrretään sen olevan osa kestävää kehitystä, yksi keino ratkaista ihmiskunnan kehityksen ongelmia. UNGASS 2016 on auttanut tuomaan kansalaisyhteiskunta huumepolitiikan keskiöön.
Kansalaisjärjestöjen ylläpitämässä CNDBlogissa seurataan CND:n kokouksia :
YK:n päämajassa New Yorkissa 10.2.2016 järjestetyn kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuuden alussa puhuvat pääsihteeri Ban Ki-moon, Yuri Fedotov ja Khaled Shamaa. Heidän jälkeensä ensimmäisen puheenvuoron saa huumesotaorganisaation WFAD:n jäsenjärjestön Sunny Trust säätiön edustaja Asta Ashraf.
Washington DC:n kannabiksen laillistamisaloitteen edustaja Adam Eidinger kertoi laillisen myynnin tuomista eduista.
Dana Beal esittelee ibogaine projektia riippuuvuushoitoon
Drug Policy Alliance järjesti vuoden 2015 lopussa New Yorkissa Drug Policy Reform Conference tapahtuman laillistajille ja aktivisteille. Jamaikan ganjankasvattajien liiton Vicki Hanson ja kasvattajien laillistaminen:
Intialaisen Lawyers Collective järjestön edustaja Tripti Tandon: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille huumekieltolain takia kriminalisoiduille ihmisille !
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti