Huumeiden käyttäjistä luotu myyttinen kuva on vaikuttanut kautta maailman siihen, millaista huumepolitiikkaa on toteutettu. Monet poliitikot pitävät kaikkia huumeiden käyttäjiä narkkareina. Siksi voi olla vaikea uskoa, että keskimäärin huumeita käyttävät ovat paremmin koulutettuja ja työllistyneitä kuin ei-käyttäjät.
Huumesodan perusteluina käytetyt yleistykset peittävät näkyvistä huumeiden käytön monimuotoisuuden ongelmakäytöstä kokeilukäyttöön ja lukemattomiin muunnelmiin niiden välissä. Meksikossa tehdyssä laajassa tutkimuksessa paljastui käyttömuotojen ja -tapojen moninaisuus.
Tutkimukseen osallistui 429 ihmistä, joista 310 oli miestä ja 119 naista keski-iän ollessa 28,7 vuotta. Yli neljäsosa (27,9%) huumeiden käyttäjistä oli käynyt lukion ja yli puolet (54%) oli saanut yliopistollista koulutusta, mikä on yli Meksikon keskiarvon. Täysipäiväisessä työssä oli 69,9%, opiskelemassa 43,7% ja molempia teki 22,2%. Ainoastaan 9,9% ilmoitti olevansa työtön tai tekevänsä palkatonta työtä.
Tulokset näyttävät huumeiden käyttäjät odotettua myönteisemmässä valossa, mutta ne paljastavat myös huumeiden käyttöön liittyviä riskejä. Melkein 70% oli joutunut pidätetyksi ja sama prosenttiosuus ilmoitti joutuneensa poliisin kiristämäksi.
Tutkimuksessa selvitettiin huumeiden käyttäjien suhteita perheeseensä, oikeusjärjestelmään ja ystäväpiiriinsä sekä yhteyksiä huumemarkkinoihin ja muuhun Meksikon lainsäädännössä määriteltyyn rikollisuuteen.
Tutkimus paljasti sen, että huumeiden käyttäjistä luullaan enemmän kuin tiedetään. Onko väärille oletuksille perustuva huumepolitiikka silloin oikeaa?
Vähintäänkin huumepolitiikan muotoilussa tulisi tehdä enemmän sen eteen, että huumeiden käyttäjät integroitaisiin paremmin yhteiskuntaan, koska tässäkin tutkimuksessa tuli esille, että 91%:lla heistä oli päivätyö tai muuta aktiviteettia. Siksi heitä ei voi pitää rikollisina eikä sairaina.
Lähde: Open Society Foundations 17.12.2012
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti