Mustapha Tahiri on kannabiksenviljelijä Pohjois-Marokossa ja odottaa sitä päivää, jolloin hän voisi myydä satonsa pelkäämättä vankeutta. Jos maan islamistivetoisen hallituksen poliitikot saavat päättää, se ei ole enää kaukana.
"Olisin paljon onnellisempi, jos valtio jättäisi meidät rauhaan, lopettaisi pidätykset ja sallisivat meidän jatkaa yrtin kasvatusta", seitsemän lapsen isä Tahiri kertoo. Valtion huumeiden vastaiset joukot ratsasivat hänen kylänsä Beni Gmilin viime vuonna. Tahiri sanoo haluavansa myydä kannabishartsinsa puoleen nykyisestä 7 500 dirhamin (670 €) hinnasta kilolta, jonka hän nykyään saa välittäjiltä.
Moroccan Network for the Industrial and Medicinal use of Marijuana -hyväntekeväisyysjärjestön mukaan vähintään 800 000 marokkolaista saa elantonsa laittomasta kannabiksen viljelystä, joka tuottaa arviolta 10 miljardin dollarin myyntitulot.
32 miljoonan asukkaan Marokko on Afrikan kuudenneksi suurin talous. Laillistaminen sallisi viljelijöiden myydä kannabiksensa hallitukselle lääkinnällisiin ja teollisiin tarkoituksiin huumeiden salakuljettajien sijaan. Tämä vahvistaisi vientiä ja vähentäisi kauppa-alijäämää, joka nousi 197 miljardiin dirhamiin (18 miljardia euroa) vuonna 2012, mikä vastaa 23 % bruttokansantuotteesta. Tämä rauhoittaisi historiallisesti levottoman alueen asukkaita varsinkin nyt kun arabikevään kansannousut ovat kaataneet hallituksia Egyptissä, Libyassa ja Tunisiassa.
Pääministeri Abdelilah Benkiranen islamistinen Justice and Development -puolue sekä oppositiossa oleva Authenticity and Modernity -puolue ovat yhdessä pohtineet Morocco Network -kansalaisjärjestön ehdottamaa lainsäädäntöä. Authenticity and Modernity -puolueen jäsen ja maan suurimman kannabista tuottavan alueen, Hoceima-Taounate maakunnan kuvernööri Mohamed Boudra kertoo hänen puolueensa aikovan saada lain voimaan kolmessa vuodessa.
"Meidän pitää taata se, että lait laaditaan optimaalisiksi. Meidän pitää selvittää kasvin lääkinnälliset ominaisuudet ja sitten pohtia vientiä, lääketeollisuuden kehittämistä ja ulkomaisen sijoituspääoman hankkimista. Tämä on lupaava taloudenala", Justice and Development -puolueen edustaja Abdelahim Allaoui kertoo.
Marokkoa uhkaa Standard & Poor'sin luottoluokituksen menettäminen maan julkisen talouden heikennyttyä hallituksen korotettua julkisen alan palkkoja ja lisättyä julkisia tukiaisia yhteiskunnallisten levottomuuksien rauhoittamiseksi. Valtionvelka nousi vuonna 2012 60 %:iin BKT:sta (vuonna 2009 47 %) ja kauppataseen vaje kasvoi suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen talousministeriön tietojen mukaan. S & P arvioi Marokon tilanteen olevan vain pykälän päässä roskaluokituksesta. Marokon suunnitteluviraston johtajan Ahmed Lahlimin mukaan velkataso alkaa lähestyä "vaaravyöhykettä".
Ennen vuoden 2011 arabikevään kansannousuja Marokon viranomaiset kävivät kaada-ja-polta -kampanjoita kannabiksen viljelyä vastaan kutistaen viljelyalan vuoden 2003 137 000 hehtaarista 47 000 hehtaariin YK:n huumetoimiston mukaan. Viljelijöitä kannustettiin istuttamaan puutarhoja sekä kasvattamaan oliiveja ja manteleita, joista saa 70 - 100 dirhamia kilolta.
Authenticity and Modernity -puolueen edustaja Khadija Rouissi on vaatinut kansallista keskustelua kannabiksen laillistamisesta. "Emme voi enää jättää asunnossamme majailevaa elefanttia huomiotta", hän täsmentää.
Kannabiksen viljely on keskittynyt maan pohjoisosiin Rif-vuoristoon, missä sitä on harjoitettu satoja vuosia. Maatilat ja kylät sijaitsevat vuorten rinteillä ja alueen maanviljelijöillä on enimmäkseen muutamien neliömetrien kannabispalstoja. Hehtaari tuottaa vuodessa 5 - 6 kiloa kannabishartsia.
"Haluamme taata pienviljelijöille elinkelpoisen vaihtoehdon ja saada heidät pois huumeiden salakuljetuskuvioista. Sitten lainvalvojien tarvitsee pitää silmällä vain salakuljettajia", Moroccan Network -ryhmän johtaja Chakib Khayari selittää.
Rifin alueella on maan korkeimmat köyhyysluvut, lapsivuodekuolleisuus ja lukutaidottomuus tyttölasten keskuudessa. BKT henkeä kohden on vain 50 % maan keskiarvosta.
Kuningas Mohammed VI haluaa kääntää tämän suuntauksen ja korjata isänsä kuningas Hassanin perinnön, joka laiminlöi aluetta 38 vuotta jatkuneella hallintokaudellaan.
"Meitä on pidetty kurittomana joukkiona, joka elää laittomalla kaupalla ja salakuljetuksella. Tämä on totta, mutta meidät on myös syrjäytetty", selittää maanviljelijä Mohamed Lagmili.
Lagmili kasvattaa ohraa, tomaatteja ja vesimeloneja paikallismarkkinoille kivitalonsa viereisellä palstalla. Tämän palstan takana kasvaa kannabista.
"Kukaan ei laita kaikkia muniaan samaan koriin", hän kertoo.
Hallituksen toiseksi suurin puolue, kansallismielinen Istiqlal, sanoo olevansa lainmuutoksen takana viiden sen kuudesta ministeristä uhattua eroamisella ja oppositioon liittymisellä.
"Rifin alueella on kyliä, joista ei löydy miehiä, koska he ovat joko vankilassa tai poliisia paossa. Kasvatamme ohraa ja viinirypäleitä oluen ja viinin valmistukseen. Joten missä on ongelma? Meidän olisi pitänyt ratkaista tämä asia aikaisemmin", Istiqlal-puolueen edustaja Adil Benhemza kertoo.
Tahiri pitää huolta sairaalloisesta äidistään ja joutuu taistelemaan ruuan hinnan nousun kanssa, eikä kannabiksen laillistaminen voi tulla liian nopeasti hänen osaltaan.
"Me emme luovu kannabiskaupasta. Se on ainoa asia, joka kannattaa täällä", hän toteaa.
Lähde: The Independent 29.7.2013
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti