Global Commission on Drug Policy (GCDP) piti aluekokouksensa Meksikon pääkaupungissa Meksiko Cityssä 6. - 7.3. Kokouksen teemana oli kansalaisten turvallisuus, huumepolitiikka ja aseiden valvonta. Kokoukseen osallistui valtioiden entisiä päämiehiä, hallitusten ministereitä ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita.
Latinalaisesta Amerikasta on tullut kansalaisten turvallisuutta ja huumepolitiikkaa käsittelevän keskustelun keskus ja kokous keskittyi tämän muutoksen käsittelemiseen. Tavoitteena oli rakentaa "myönteinen toimenpidelista alueen asukkaiden turvallisuuden kohentamiseksi". Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso toimi kokouksen puheenjohtajana.
"Uusi lähestymistapa on suunnitella tasapainotettu ja tehokas politiikka, joka sopii kunkin maan omaan kulttuuriin ja tukee kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Parin viime vuoden aikana keskustelua tukahduttaneet tabut on saatu rikottua ja huumepolitiikan vaihtoehdot on saatu esille ja nyt on tullut aika kehittää niitä ja luoda myönteinen toimenpidelista", Cardoso selitti tiedotusvälineille.
Kuluneiden parin vuoden aikana ryhmä Latinalainen Amerikan maita on nostanut huumepoliittisen keskustelun kansainväliselle tasolle haastaen kansainvälisen yhteisön pohtimaan kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää uudesta näkökulmasta. Kolumbiassa, Meksikossa, Guatemalassa, Brasiliassa, Boliviassa, Uruguayssa sekä Keski-Amerikan valtioissa on saatu jo aikaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.
Ruma totuus huumesodasta
GCDP:n jäsenet Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso ja Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss julkaisivat New York Timesissa kannanoton YK:n huumevalvontakomission, CND:n, kokouksen alla. Cardoso ja Dreifuss nostavat esille huumesodan aiheuttamat laajat systemaattiset ihmisoikeusloukkaukset ja -rikokset:
"Tarkastelkaa pelkkiä numeroita: satoja tuhansia ihmisiä on suljettu keskitysleireille, missä he joutuvat väkivaltaisten rangaistusten kohteeksi. Miljoonia ihmisiä on vankiloissa. Satoja hirtetään, ammutaan tai teloitetaan muuten. Kymmeniä tuhansia joutuu hallituksen joukkojen tai muiden joukkioiden murhaamiksi. Kymmeniä tuhansia pahoinpidellään ja kidutetaan tietojen saamiseksi tai käytetään hyväksi hallituksen perustamissa tai yksityisissä "hoitolaitoksissa". Miljoonat jäävät ilman elämälle välttämättömiä lääkkeitä. Nämä ovat hälyttäviä lukuja, mutta kampanjat näiden esille tuomiseksi ovat edenneet hitaasti ja täm on saanut liian vähän huomiota valtavirran ihmisoikeusliikkeeltä.
Kun ihmisiltä viedään ihmisarvo niin tiedämme kokemuksesta, että heidän kaltoinkohtelu lisääntyy. Tiedämme myös, että jos vain muutama ihminen välittää tästä asiasta, emme kykene puuttumaan ihmisten väärinkäytöksiin.
YK:n kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, kieltäytyy tuomitsemasta huumevalvonnan nimissä tehtyjä kidutuksia ja muita hirmutekoja väittäen, ettei sillä ole valtuuksia siihen. Tämä on järkyttävää ja ristiriitaista: INCB:n tehtävä on nimenomaan kansainvälisten huumevalvontasopimusten noudattamisen valvominen.
Viime vuonna YK:n kidutuksen vastainen komitea ei kaikesta todistusaineistosta huolimatta tuominnut Venäjällä tapahtuvaa huumeiden käyttäjien laajamittaista kaltoin kohtelua. Venäjällä on tavallista tunkea suuri joukko huumeiden käyttäjiä yhteen selliin surkeisiin olosuhteisiin vailla riittävää ravintoa ja sitoa heitä kiinni sänkyyn jopa 24 tunniksi. Häiriköiksi leimattuja huumataan haloperidolilla, mikä aiheuttaa kramppeja ja kipuja minkä lisäksi heitä kidutetaan ja hakataan tunnustusten saamiseksi. Terveydenhoidon pyytämisestä seuraa lisää pahoinpitelyä.
Hyväksyessään tällaiset väärinkäytökset jatkaa Venäjän hallitus opioidien korvaushoitojen kieltämistä opiaattien ruiskukäyttäjiltä, mikä ruokkii HIV-epidemiaa ja lisää yliannosten riskiä.
Ihmisoikeusneuvostolle lähettämässään tuoreessa raportissa YK:n kidutuksen erikoisraportoija tuomitsee Aasian maiden huumeiden käyttäjille tarkoitetuissa keskitysleireissä tapahtuvat väärinkäytökset ja vaatii ne suljettaviksi. Mutta nyt tarvitaan lisää huomiota tälle asialle. Aivan kuten tällä hetkellä terrorismin vastaista sotaa arvostellaan sen aiheuttamien ihmisoikeusrikosten näkökulmasta, niin myös huumevalvontaa pitää pystyä arvostelemaan ihmisoikeuksien näkökulmasta. Meidän pitää tiedostaa se, että huumesodan aiheuttamat ihmisoikeusrikokset ovat levinneet laajalle ja lisäksi se, että ne ovat systemaattisia. Ihmisoikeusrikokset ovat väistämätön seuraus hallituksien toimenpiteistä näiden asettaessa ihmisiä alistavia ja täysin epärealistisia tavoitteita yleisesti saatavilla olevien aineiden tarjonnan ja kysynnän eliminoimiseksi osoittaen nollatoleranssia inhimillistä käyttäytymistä vastaan.
Systemaattinen ongelma vaatii systemaattisen muutoksen. YK:ssa järjestetään vuonna 2016 huumepolitiikan erityisyleisistunto. Siitä tulee tilaisuus tarkastella huumevalvontajärjestelmää uudestaan. Tällä kertaa ihmisoikeudet pitää asettaa etusijalle. Vuotta 2016 ja tätä tärkeää uudelleentarkastelua kohti mentäessä ihmisoikeusliikkeen tulee ottaa johtava asema huumesodan lopettamisessa ja sellaisten huumepolitiikan muotojen kehittämisessä, jotka edistävät eivätkä heikennä ihmisoikeuksia.
GCDP neuvoo USA:n hallitusta laillistamaan
GCDP:n mukaan USA:n hallinnon epäjohdonmukaisuus kannabista kohtaan osoittaa amerikkalaisten mielipiteiden olevan muuttumassa samalla kun USA jatkaa Latinalaisen Amerikan valtioiden painostamista tiukkaan huumelakien täytäntöönpanoon.
Latinalaisen Amerikan maissa tämä aiheuttaa sekaannusta ja raivoa väkivallan riivatessa niitä samalla kun USA:ssa otetaan käyttöön yhä löysempiä lakeja kannabista kohtaan.
"Kannabiksen laillistamisaloitteista vallitsee täysi hiljaisuus USA:n hallinnossa, oikeusministeriössä, tiedotusvälineissä ja puolueiden sisällä", kertoo Kolumbian entinen presidentti César Gaviria.
Gaviria johti Amerikan valtioiden organisaatiota OAS:ia vuosina 1994 - 2004. Hänen mukaansa Meksiko ja muut valtiot hämmästelevät kuilua USA:n liittovaltion lainsäädännön ja yleisön muuttuvien asenteiden välillä sekä osavaltioiden intoa sallia lääkekäyttö tai peräti laillistaa kannabis.
"Meksikolla on oikeus ja jopa velvollisuus pyytää USA:ta arvioimaan politiikkaansa ja johtaa tätä keskustelua. Mutta siellä vältellään kaikkea keskustelua ja väittelyä tästä aiheesta", Gaviria sanoo.
GCDP:n puheenjohtaja Henrique Cardoso kertoo Latinalaisen Amerikan hallitusten huomanneen suuria ristiriitoja USA:n eri hallinnon alojen kesken huumepoliisin, DEA:n, painostaessa sellaista huumeiden vastaista agendaa, jota USA:n suuri yleisö ei enää kannata.
"DEA on enemmän ulkomaanvirasto kuin USA:ta varten suuntautunut virasto. USA:ssa liberalisoidaan kannabis, mutta ulkomailta vaaditaan tiukkaa kontrollia", Cardoso kommentoi.
Gaviria, Cardoso ja Dreifuss kiistivät YK:n huumevalvontalautakunnan, INCB:n varoituksen siitä, että USA ajatuisi ristiriitaan kansainvälisten sopimusten kanssa, jos liittovaltio sallii Coloradon ja Washingtonin laillistaa kannabis.
"Kansainvälisiä sopimuksia ei noudateta tälläkään hetkellä. Mitä on tapahtunut Portugalissa, Sveitsissä ja Hollannissa? Eivät ne noudata noita sopimuksia", Cardoso tähdentää.
Keskustelu kansainvälisen huumepolitiikan vaihtoehtoisten keinojen sallimisesta on saavuttamassa laajaa vastakaikua. Viime vuonna kuusi Latinalaisen Amerikan valtiota pyysi YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia järjestämään erityisyleiskokouksen vuonna 2016 kansainvälisen huumepolitiikan muuttamisesta.
Lähde: New York Times 10.3.2013, GCDP 7.3.2013, Toke Signals 4.3.2013 ja Sacramento Bee 9.3.2013
GCDP:n raportit: http://www.globalcommissionondrugs.org/reports/
GCDP Facebookissa: https://www.facebook.com/globalcommissionondrugs
GCDP Twitterissä: https://twitter.com/globalcdp
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti