Arvioiden mukaan Coloradon ja Washingtonin äänestäjät lähettivät Latinalaisen Amerikan maihin viestin, joka tulee lähitulevaisuudessa heijastumaan moniin USA:n huumesodan riivaamiin maihin. Äänestystulokset vahvistavat laillistamista harkitsevien maiden kuten Uruguayn asemaa, heikentävät Meksikon rikkaita huumejengejä ja antavat pontta uudistusta vaativille.
USA:ssa kulutetaan vuosittain 3 700 tonnia marihuanaa vähittäiskauppa-arvoltaan 15 - 30 miljardia dollaria. Tästä määrästä 40 - 67% tulee Meksikosta, missä sitä kasvatetaan eteläisissä ja läntisissä osavaltioissa.
IMCO:n raportin perustana on arvio, että Meksikon kartellit tekevät vuodessa 6 miljardia dollaria voittoa marihuanan salakuljetuksella Yhdysvaltoihin. Siinä oletetaan yhden osavaltion laillistaneen kannabiksen kasvatuksen niin että sitä salakuljetetaan muihin osavaltioihin halvemmalla hinnalla kuin mihin meksikolaiset kykenevät. Arvion mukaan yhden osavaltion laillistaminen vähentäisi kartellien saamia voittoja 1,3 - 1,8 miljardia dollaria, eikä siinä ei arvioitu kahden osavaltion laillistamisen seurauksia.
Raportin tekijä ja entinen Meksikon tiedustelupalvelun korkea-arvoinen upseeri Alejandro Hope sanoo, että raportissa on tehty joitakin oletuksia, jotka eivät välttämättä tule pätemään. Siinä mm. oletetaan, ettei liittovaltion huumepoliisi tutki ja syytä agressiivisesti esimerkiksi Coloradossa laillisen kannabiksen viemistä muihin osavaltioihin. Laillistamisen jälkeinen virkavallan sortotoiminta laskisi osavaltiossa kasvatetun kannabiksen kilpailukykyä meksikolaisen kannabiksen kanssa muissa osavaltioissa, jolloin Meksikon kartellien voitot pysyisivät suhteellisen ennallaan.
"Emme tiedä, kuinka paljon tällaista tapahtuu, mutta eikö olisi parempi antaa rahan mennä luvanvaraisille ja valvotuille tuottajille Meksikon kartellien sijaan?" kysyy Hope.
Myös RAND-tutkimuslaitos arvioi vuoden 2010 Kalifornian äänestyksen yhteydessä pelkästään Kalifornian osavaltion laillistamisen leikkaavan Meksikon kartellien kannabiskaupasta saamia voittoja 20%.
Kannabiksen laillistamisen voitto kahdessa osavaltiossa USA:ssa pakottaa Meksikon hallituksen pohtimaan uudelleen politiikkaansa kannabiksen salakuljetusta vastaan. Uuden presidentin Pena Nieton siirtymäkauden johtaja Luis Videgaray kertoo uuden hallinnon vastustavan huumeiden laillistamista. Mutta kahden USA:n osavaltion laillistaminen tekee Meksikon sitoutumisen kannabiksen kasvatuksen ja salakuljetuksen tukahduttamiseen monimutkaiseksi.
"Selvästikään emme kykene valvomaan täällä Meksikossa laittomana pidetyn tuotteen siirtämistä Yhdysvaltoihin jos sen maan joissakin osissa sillä on erilainen laillinen asema. Uskon tämän pakottavan ajattelemaan suhdetta turvallisuuden näkökulmasta. Tämä on ennalta-aavistamaton elementti", Luis Videgaray yritti selittää maansa asemaa.
Hänen mielestään Meksikon olisi vaikeampaa syyttää kasvattajia ja kauppiaita Meksikossa jos he ovat tuottamassa marihuanaa sellaiseen USA:n osavaltioon, missä se on laillista.
"Tiistain vaalivoitto muutti pelin. Sillä on valtava poliittinen ja symbolinen vaikutus. Yhdysvaltojen on tämän jälkeen hyvin vaikeaa tulla neuvomaan, ettei kannabista saisi laillistaa."
Pena Nieton liittolainen, Chihuahua-osavaltion kuvernööri Cesar Duarte menee Reutersin haastattelussa vielä pidemmälle: "Mielestäni meidän pitäisi aloittaa viennin valvonta. Voisimme aloittaa vientiä varten suunnatun tuotannon, joka ei olisi enää laitonta ja niin voisimme valvoa kauppaa, joka on nyt rikollisten käsissä ja joka rahoittaa rikollisia."
Mexico Cityn yliopiston politiikan ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen professori Jorge Javier Romero kehottaa harkintaan: "Laillistaminen ei ratkaise meidän ongelmiamme, koska kokaiinikauppa tuottaa suurimmat voitot. Tätä asiaa pitää käsitellä ulkopoliittisena kysymyksenä, koska Meksikolla ei ole huumeiden käytön luomaa ongelmaa kun taas Yhdysvalloissa on huumeiden väärinkäytön ongelma."
"Suuntaus on nyt kohti laillistamista", selittää Meksikon entinen ulkoministeri Jorge G. Castaneda, joka on dekriminalisoinnin puolestapuhuja.
Torstaina 15.11. vasemmistolaisen puolueen kansanedustaja Fernando Belaunzaran teki Meksikon kongressin alahuoneessa ensimmäisen lakialoitteen kannabiksen laillistamiseksi.
Kanada: rajan takana tapahtuu kummia
Kanadassa pössöttelijat, aktivistit ja heidän kannattajansa juhlivat keskiviikkona 7.11. USA:n osavaltioiden äänestystuloksia ja vaativat samanlaista muutosta Kanadaan.
Kanadan kolmanneksi suurimman puolueen Liberaalien kannanotossa sanottiin tiistain vaalituloksia "tärkeäksi ensimmäiseksi askeleeksi ja innoituksen lähteeksi Kanadan aktivisteille, jotka haluavat saada myös Kanadaan järkevää huumepolitiikkaa. Washingtonin ja Coloradon asukkaat lähettivät selvän viestin maailmalle: kieltolaki ei toimi."
Kanadalaiset jengit myyvät myös marihuanaa amerikkalaisille käyttäjille ja kannabiskaupastaan kuuluisan Brittiläisen Kolumbian rajanaapuri Washington päätti laillistaa kaupan. Brittiläisen Kolumbian marihuanateollisuudesta ei ole tarkkaa arviota, koska se on laiton. Kymmenen vuotta sitten hallituksen raportissa sen arvioitiin tuottavan 6 miljardia dollaria vuodessa ja tutkijoiden mukaan 6 - 8 miljardia dollaria voi olla edelleen realistinen arvio. Brittiläisen Kolumbian arvioidaan tuottavan 60% koko Kanadan marihuanasadosta.
Vaalivoitto voi olla merkittävä kolaus legendaarisen B.C. Budin viennille Yhdysvaltoihin kunhan Washingtonin osavaltion vähittäiskauppiaat alkavat saada tarjontaansa esille. Mutta se voi merkitä kolausta myös pääministeri Harperin johtaman oikeistohallituksen ajamalle kannabispolitiikan tiukentamiselle.
Intia: Vaalivoitto esikuvana kannabiksen aseman palauttamisessa
Times of India -sanomalehti pohti pääkirjoituksessaan Intian perinteisen kannabiskulttuurin ja modernin kieltolain törmäyksen aiheuttamia ristiriitoja:
Intia taipui vuonna 1985 Rajiv Gandhin hallinnon aikana USA:n painostamana kriminalisoimaan vuosisatoja vanhan kannabiskulttuurinsa, joka on keskeinen osa sen uskontoa. Koska kannabiksen käyttäminen eri muodoissaan on ollut osa uskonnollisia rituaaleja, ei sen käyttöä ole pidetty poikkeavana käytöksenä. Siksi aina vuoteen 1985 saakka erilaisia kannabistuotteita myytiin laillisesti valtion valvomissa kaupoissa.
Vuoden 1985 huumelaki laittoi kannabistuotteet yhteen muiden vaarallisempien huumeiden kanssa mikä lisäsi niiden käyttöä niin että Intiassakin syntyi nykyaikainen länsimainen huumeongelma. Tutkimusten mukaan kannabiksen kohtuukäyttö on huomattavasti haitattomampaa kuin tupakan tai alkoholin käyttö ja siksi on järjetöntä pitää yllä sen kieltolakia. Kannabiksen liikakäytöllä voi olla vahingollisia vaikutuksia, mutta sama pätee alkoholiin, jonka kohdalla kieltämisen on todettu olevan epäkäytännöllistä.
Kannabiksen lääkinnälliset hyödyt ovat jo laajalti tunnetut, mikä vain tukee sen mainetta mietona päihteenä. Siksi vaarallisempien päihteiden leviämisen ehkäisemiseksi tarvitaan valistunutta huumepolitiikkaa, jonka puitteissa laillistetaan kannabis.
Keski-Amerikan johtajat vaativat YK:n erikoiskokousta
Meksikon väistyvä presidentti Felipe Calderon sekä naapurimaiden johtajat Hondurasin presidentti Porfirio Lobo, Costa Rican presidentti Laura Chinchilla ja Belizen pääministeri Dean Barrow kokoontuivat Mexico Cityssä ennen maan vallanvaihtoa.
Vajaa viikko Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden kannabiksen laillistamisen vaalivoiton jälkeen nämä Keski-Amerikan johtajat antoivat kokouksessaan julkilausuman, joka on ensimmäinen hallitustason kannanotto tästä maanosasta.
Julkilausumassaan he eivät varsinaisesti kerro lieventävänsä huumepolitiikkaansa, mutta viittaavat siihen, kuinka vaikeaksi maiden huumevalvonta muuttuu laillistamisen myötä.
Keski-Amerikan maiden johtajat vaativat Amerikan mantereen järjestöä (OAS) tutkimaan Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden kannabiksen laillistamisen vaikutukset ja YK:ta kutsumaan koolle erikoiskokous huumeiden kieltolaista vuoteen 2015 mennessä.
"Meidän pitää tutkia perusteellisesti ne vaikutukset, joita valtioiden tai paikallishallintojen päätöksistä sallia kannabiksen tuotanto, kulutus ja jakelu seuraa. USA:n osavaltioiden kannabiksen laillistaminen merkitsee nykyisen kansainvälisen järjestelmän paradigman muutosta", Meksikon Felipe Calderon puhui lehdistötilaisuudessa.
Presidentti Jose Mujican alkuperäinen suunnitelma perustui valtiomonopolimalliin, mutta lukuisten kansainvälisten asiantuntijoiden, kuten Drug Policy Alliancen Ethan Nadelmanin kuulemisen jälkeen suunnitelmaa on kehitetty. Uusin lakialoite sallii kuuden kasvin kotikasvatuksen ja kannabisklubien perustamisen, jotka saavat ottaa korkeintaan 15 jäsentä. Lain perustana on arvio siitä, että kannabiksen käyttäjä kuluttaa 40 grammaa marihuanaa kuukaudessa.
Näissä molemmissa osavaltioissa kannabiksen kasvatus ja kauppa aiotaan ottaa yhteiskunnan valvontaan. Coloradossa laki saa lainvoiman kuukauden sisällä vaaleista, minkä jälkeen kuuden kasvin kasvatus ja unssin (28 g) hallussapito ovat laillisia yli 21-vuotiaille. Ensimmäisten laillisten kauppojen arvellaan aukaisevan ovensa vuonna 2014. Coloradossa lainvalvojat aikovat kunnioittaa uusia lakeja. "Me emme ole liittovaltion agentteja", lausui Larimerin maakunnan sheriffi Justin Smith, joka vastusti lainmuutosta.
Kaliforniassa voitti proposition 36, jonka tarkoitus on korjata three strikes -lainsäädännön aiheuttama vankipopulaation kasvu. Lakialoitteen mukaan elinkautista ei saa langettaa muuten kuin siinä tilanteessa, että kolmas tuomio langetetaan jostakin "vakavasta tai väkivaltaisesta rikoksesta" tai jos kolmannen tuomion saanut on aikaisemmin tuomittu jostakin vakavasta rikoksesta, kuten raiskauksesta, murhasta tai lapsiin sekaantumisesta. Lakimuutoksella on suuri vaikutus väkivallattomien huumerikollisten tuomioihin.
Kieltolakia vastustavien poliisien ja virkamiesten järjestö LEAP oli aktiivisesti mukana kampanjoimassa eri osavaltioissa.
GCDP perustettiin heinäkuussa vuonna 2010 ja se on luonut suuntaviivoja huumelakien ja -politiikan muutokselle. Tällä hetkellä siihen kuuluu 22 kansainvälistä johtajaa, joista seitsemän ovat entisiä presidenttejä, mm. Puolan entinen presidentti Alexander Kwasniewski, jonka kaudella maahan säädettiin uudet ankarat huumelait.
"Puolan huumelainsäädäntöä pidetään yhtenä Euroopan ankarimmista: yli 400 000 nuorta saanut rikosrekisterimerkinnän huumerikoksesta.
PKK kiistää käyvänsä huumekauppaa ja tiedotusvälineille antamiensa lausuntojen mukaan se jopa kieltää jäseniltään huumeiden käytön. Joka tapauksessa PKK:n valvomilla alueilla Turkissa kasvatetaan suuria määriä kannabista ja Turkin tiedotusvälineissä syyllisenä pidetään PKK:ta.
Yhden kasvattajan mukaan myös poliisin ja kylävartijoiden edustajia on sekaantunut kannabiskauppaan. Alalla pyörii ihmisiä, joilla on yhteyksiä sekä poliisiin että PKK:hon. Näiden kaksoisagenttien avulla PKK pysyy ajantasalla poliisin ja armeijan operaatioista. Yhteistyö toimii myös toisinpäin: viljelijät auttavat PKK:ta toteuttamaan operaatioitaan antamalla ajoneuvoja tiesulkuihin ja kuljettamalla joukkoja.
Kolumbian presidentti Santos sanoo raporttiin kirjoittamassaan esipuheessa: "On tullut aika arvioida uudestaan tämä ongelmakokonaisuus ja niinpä kehotamme maailman johtajia, tutkijoita ja asiantuntijoita aloittamaan avoin, vakava ja rehellinen keskustelu tästä sodasta. On tullut aika avartaa näkökulmaa."
Nämä historialliset tapahtumat väistämättä nostavat esille sen muun todistuspohjan, jota on käytetty eri aineiden ottamiseksi kansainvälisen valvonnan piiriin. Jos kannabistuotteiden valvontaan ottamiseen käytetty aineisto oli näin ohut, nousee esille kysymys siitä, että oliko näin myös muiden aineiden osalta?
Coloradon lakialoitetta Amendment 64 kannatti lopulta 54% ja Washingtonin osavaltiossa lakialoite Initiative 502 keräsi 56%:n kannatuksen.
Annan liittyi vuonna 2011 entisten presidenttien ja mm. Richard Bransonin muodostamaan Global Commission on Drugs Policy -järjestöön, joka yrittää muuttaa kansainvälistä huumepolitiikkaa. Tämä oli vakava isku kansainvälisille huumehaukoille ja mm. World Federation Against Drugs kritisoi katkerasti Annanin osallistumista järjestön toimintaan, olihan hän ollut aikoinaan tämän Drug Free World -kampanjan keulakuva.
Blogitekstit (Atom)