keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Britannia: entinen poliisijohtaja laillistamisliikkeen johtoon

Joukko Britannian kannabisjärjestöjä ja -aktivisteja on perustanut uuden järjestön, jonka johtoon nousi entinen poliisipäällikkö. Hallitus vastustaa julkisesti laillistamista, mutta asiasta käydään jo hyvin myönteistä keskustelua, mikä kulminoituu parlamentin keskustelussa lokakuun 12. päivä.

altBritanniassa on perustettu uusi kannabiksen laillistamista ajava järjestö, National Cannabis Coalition, NCC, jota johtaa entinen poliisijohtaja Tom Lloyd.

Tom Lloyd kertoo katuvansa huumeiden käyttäjien pidättämisiä ollessaan poliisina Lontoossa ja Cambrigdessä.

“Pidätämmekö me oikeita rikollisia silloin kun me pidätämme jonkun hallussapidosta? Lain valvonnan kannalta aiheutin sillä enemmän vahinkoa kuin hyötyä”, Lloyd arvioi.

Useiden kannabiksen laillistamista ajavien ryhmien (mm. Norml UK, UK Cannabis Social Clubs ja United Patients Alliance) yhteenliittymä NCC aikoo nostaa asian ruohonjuuritasolta poliittisten päättäjien tasolle.

“Huumepolitiikan uudistamisen yksi suuri ongelma on siinä, että suuren yleisön silmissä heroiinin tai kannabiksen käyttäjät näyttävät hyvin paljon samalta”.

Lloydin mielestä perinteiset keinot, kuten 420 piknikit Hyde Parkissa, eivät juuri muuta tätä näkemystä. Hänen mielestään näihin kannabislakien uudistamiseen tähtääviin kampanjoihin osalliset ihmiset ovat tuoneet vahvaa todistusaineistoa julkiseen keskusteluun.

“Heillä on syvällinen viesti, mutta tämä viesti jää erilaisten eturistiriitojen varjoon ja sitä myös halvennetaan. Mielestäni meillä on nyt tilaisuus osoittaa, että olemme rehellisiä ja uskottavia ihmisiä, joilla on paljon uskottavaa tietoa hallussa”.

Suurin haaste on muuttaa kannabiksen käytön ympärille luotu narratiivi. Hän uskoo tämän olevan mahdollista sen työn kautta, mitä lääkekäytön puolesta kampanjoineet ovat tehneet.

“On vaikea erottaa toisistaan lääkekäyttö ja viihdekäytöksi luokiteltu käyttö. Kannabista käyttävä käyttää sitä yleensä stressitasonsa laskemiseen, mikä hyvin todennäköisesti kohentaa terveyttä. Mielestäni näiden kahden käyttötavan välillä ei ole eroa”, Lloyd määrittelee kantansa.

CLEAR ei mukana

Britannian suurimman kannabisjärjestön Clearin johtaja Peter Reynolds selittää, miksi hänen järjestönsä ei liittynyt NCC:hen tällä erää. Clearillä on 500 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa.

“Meillä on joitakin vaikeita mielipide-eroja siitä, kuinka kampanjaa tulisi toteuttaa”, Reynolds selittää.

“Me kritisoimme häpeilemättä huonosti käyttäytyviä, koska mielestämme panoksemme tämän asian puolesta kampanjointiin on osoittautunut toimivaksi. Tämä stonerien tapa mennä julkisuuteen polttamaan päin poliisien kasvoja on epäonnistunut.”

“Tämä ei ole vallankumous. Hallitus ei julkisesti myönnä epäonnistuneensa ja tunnusta meidän olevan oikeassa vaan edistymme pikkuhiljaa. Luotan siihen, että lääkekäyttö saa kannatusta parlamentissa”, Reynolds arvioi.

NCC:n taival on alussa eikä sillä ole vielä nettisivuja mutta Englannin tilanne vaikuttaa lupaavalta.

Britannian huumepolitiikan uudistamista ajava parlamenttiryhmä, All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform, esitti kesällä, että ihmisoikeusvelvoitteet ylittävät huumelainsäädännön säätämät velvoitteet. Poliisivoimat ilmoittivat kesällä toteuttaneensa käytännön dekriminalisaation lopettamalla pienimuotoisen kannabiksen kotikasvatuksen ratsaamisen. 10. helmikuuta aloitti toimintansa uusi kannabispuolue, Cannabis is Safer than Alcohol, CISTA. Puolueen perustaja ja rahoittaja on Paul Birch. Parlamentissa keskustellaan 12.10.2015 kannabiksen laillistamisesta kansalaisaloitteen saatua yli 200 000 kansalaisen tuen.

Lähde: Guardian 25.9.2015

BBC:n keskustelu parlamentaarisen ryhmän, APPG, raportista. APPG:n varapuheenjohtaja paronitar Molly Meacher esittelee raportin pääkohdat. Jopa kovimman linjan keskustelija sallisi lääkekäytön.

 

Britannian parlamentissa keskusteltiin vuosi sitten 30.10.2014 huumepolitiikasta vihreiden kansanedustaja Caroline Lucasin aloitteesta. Lucas kertoi valtion käyttävän huumesotaan 3 miljardia puntaa vuodessa ja siksi on korkea aika selvittää, onko nykyinen huumepolitiikka kaiken tuon rahan arvoista. Ohessa keskustelun huippukohdat.


perjantai 18. syyskuuta 2015

YK 70 vuotta: ihmisoikeudet huumepolitiikan perustaksi

Kansainvälisten ihmisoikeuksien kunnioitus on jäänyt huumesodan jalkoihin. UNGASS2016 on tilaisuus korjata tilanne ja aloittaa ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuva 2000-luvun huumepolitiikka.

altSan Franciscossa allekirjoitettiin 26.6.1945 YK:n peruskirja, jolla haluttiin “uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen”. Vuonna 1948 tästä periaatteesta syntyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

Richard Nixon, Ronald Reagan ja muut ns. huumehaukat saivat nostatettua huumehysterian länsimaissa väittämällä mm. länsimaisen yhteiskunnan romahtavan, jos kannabiksen käyttö leviää yhtä laajalle kuin alkoholin ja tupakan käyttö. Tämä mielikuvituksellinen uhkakuva on saanut länsimaat murentamaan ihmisoikeuksia ja perustuslain turvaamia ihmisten tasavertaisuutta ja yksityisyydensuojaa.

YK:n yleiskokous päätti Reaganin kaudella vuonna 1987 tehdä YK:n perustamispäivästä kansainvälinen huumeiden ja laittoman huumekaupan vastainen päivä, jota monien maiden hallitukset juhlistavat ihmisoikeusrikoksilla huumeiden kieltolain varjolla. Iranissa ja Kiinassa päivää juhlistetaan teloituksin. Meksikon huumesodan uhriluku on yli 100 000 ja kasvaa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto pyysi 2. huhtikuuta 2015 tekemällään päätöksellä ihmisoikeusraportoijaa laatimaan raportti neuvoston 30:nnelle kokoukselle maailman huumeongelman vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen. Neuvosto pyysi myös toimenpidesuosituksia ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Neuvoston on tarkoitus viedä nämä suositukset eteenpäin kansainvälistä huumeongelmaa käsittelevälle YK:n erikoisyleiskokoukselle vuonna 2016, UNGASS2016.

Ihmisoikeusraportoijan raportissa kerrotaan aluksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen tilanne YK:n huumevalvonnan hierarkiassa:

altYK:n yleiskokous vahvisti päätöksellään 69/201, että maailman huumeongelma pitää ratkaista YK:n peruskirjan säädöksiä noudattamalla ihmisoikeuksia täydellisesti kunnioittaen. YK:n huumekomissio, CND, vaati päätöksellään 51/12 ihmisoikeuksien edistämistä kansainvälisten huumesopimusten noudattamisessa. Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, on päättänyt, että ihmisoikeudet pitää ottaa huomioon huumesopimuksien tulkinnassa. Ihmisoikeuksien toteutumisen erityisraportoija on nostanut esille sen, että huumevalvonnan ja ihmisoikeuslakien ollessa ristiriidassa, ovat ihmisoikeuksien asettamat velvoitteet määräävässä asemassa.

Lapsen oikeudet ja huumesota

Syrjinnän kieltämistä käsittelevässä IV luvussa nostetaan esille erityisryhmät: etniset vähemmistöt, naiset, alkuperäiskansat mutta erityisesti lapset ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen.

Lapsen oikeuksien sopimus on ollut huumehaukkojen keppihevonen, jolla he ovat yrittäneet puolustaa rankaisevaa politiikkaa hoidon rinnalla, ns. tasapainoinen huumevalvontamalli. Tämä kanta ei saa kannatusta YK:ssa: raportoija kertoo, että lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvova komitea suosittelee haittoja vähentävää politiikkaa ratkaisuna alaikäisten ja lasten kohtaamille kärsimyksille huumesodan jaloissa.

Komitea arvostelee lasten asettamista oikeuteen tuomittavaksi huumeiden käytöstä, lapsille ja alaikäisille suunnatun hoidon ja haittoja vähentävien toimenpiteiden puutetta sekä huumeviljelmien myrkkyruiskutuksia, jotka vaikuttavat pahiten lapsiin. Lasten vieminen pakkohoitokeskuksiin ja vieroituslaitoksiin saa komitean tuomion. Lasten pitää myös saada objektiivista tietoa huumeista. Huumeita käyttäviä lapsia ei saa alistaa rikosoikeudellisille toimenpiteille ja huumeiden hallussapito pitää dekriminalisoida.

Raportissa annetaan seitsemän suositusta, jotka käsittelevät kuolemanrangaistusten kieltämisestä ja toisaalta alkuperäiskansojen oikeuteen noudattaa perinteisiä tapojaan ja uskomuksiaan vaikka näiden osana olisikin huumeiksi luokiteltujen aineiden käyttöä. Aineista riippuvaisille pitää tarjota haittoja vähentäviä toimenpiteitä ja korvaushoitoa erityisesti vankiloissa ja muissa pidätystiloissa.

Ihmisoikeusraportoija painottaa ylipäänsä syrjinnän kieltämistä. Ihmisten oikeus terveyteen pitää taata poistamalla kaikki esteet sen toteuttamiseksi, mikä onnistuu parhaiten dekriminalisoimalla huumeiden käyttö ja hallussapito.

Ihmisoikeudet ja dekriminalisointi

Ihmisten moralisoivat asenteet perustuvat inhon tunteisiin narkomaaneja ja ylipäänsä erilaiseksi leimattuja kohtaan. Vanha moraalisääntö kuuluu, että inhosta ei ole moraaliksi. Henkilökohtaisista tunteista ei voida johtaa moraalia eikä lainsäädäntöä. Portugalin vuonna 2001 toteuttaman dekriminalisoinnin keskeinen osa on huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien palauttaminen, mikä on vaikuttavampi ratkaisu kuin pelkkä aineiden hallussapidon dekriminalisointi.

Brasilia on viimeisiä Etelä-Amerikan valtioita, jossa huumeiden hallussapito on vielä kriminalisoitu. Vuonna 2006 siellä toteutettiin osittainen dekriminalisaatio siten, että rankaisemiselle luotiin vaihtoehtoja kuten yhteisöpalvelu. Brasilian korkein oikeus pohtii tällä hetkellä valtion oikeutta puuttua ihmisen tekemiin valintoihin silloin, kun ne eivät vahingoita ketään muuta.

altDekriminalisointia perustellaan yleensä sillä, että huumeiden käyttäjän rankaiseminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin huumeiden käyttö. Dekriminalisointia voidaan perustella myös siten, että on väärin rangaista ihmistä hänen terveysongelmastaan.

Brasilian korkeimmalla oikeudella on käsittelyssä tapaus, jossa tutkitaan erilaista ja vielä mielenkiintoisempaa kriminalisoinnin kieltävää perustelua. Oikeus tutkii sitä, että estääkö perustuslain takaama yksityisyyden suoja valtiota rankaisemasta aikuista ihmistä, joka päättää käyttää huumeeksi luokiteltua ainetta. Tämä on libertaarinen argumentti kieltolakia vastaan: valtiolla ei ole laillista oikeutta rangaista aikuista ihmistä sellaisista valinnoista, jotka kuuluvat yksityisyyden piiriin eivätkä aiheuta vahinkoa toisille.

Britannian parlamentissa keskustellaan lokakuussa kannabiksen laillistamisesta. Britannian huumepolitiikan uudistamista ajava parlamenttiryhmä, All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform, APPG, esitti elokuussa julkaisemassaan raportissa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksatta artiklaa voidaan soveltaa syytteeseen asetettujen huumeiden käyttäjien aseman arvioinnissa. Tämä kuuluu: “Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.”

UNGASS2016 voi palauttaa YK:n perustamispäivämäärän ja ihmisoikeuksien kansainvälisen kunnioituksen kieltämällä huumepolitiikan varjolla tehdyt ihmisoikeusrikokset.


Lähde: The Intercept 10.9.2015, IDPC, Ihmisoikeusneuvoston päätös 28/28: Contribution of the Human Rights Council to the special session of the General Assembly on the world drug problem of 2016, Valtioiden ja järjestöjen palaute ihmisoikeusraportoijalle: The impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights, YK:n ihmisoikeusraportoija: Study on the impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights.

 

 


torstai 17. syyskuuta 2015

Laillistaminen ja alaikäisten kannabiksen käyttö

Kannabiksen vastaiset tahot ovat ottaneet viimeiseksi oljenkorrekseen väitteen, että laillistaminen johtaa kannabiksen käytön yleistymiseen nuorten keskuudessa. Kannabiksen käyttö yleistyy, koska vanhemmat ikäluokat vaihtavat haitallisempien päihteiden ja lääkeaineiden käytön kannabikseen sen helpottuneen saatavuuden takia. Laillistaminen on selvä win-win-tilanne.

altSAMSHA, Substance Abuse and Mental Health Services Administration, julkaisi tuoreet luvut kannabiksen käytöstä Yhdysvalloissa. Nämä tilastot todistavat jälleen kerran sen tosiseikan, että laillistaminen ei lisää nuorten kannabiksen käyttöä.

Yhdysvaltain johtava kannabiksen laillistamista vastustava järjestö Sensible Approaches for Marijuana, SAM, julkaisi tiedotteen, jossa se kertoo nuorten kannabiksen käytön lisääntyneen merkittävästi laillistamisen seurauksena. SAM uutisoi: “HHS finds heavy marijuana use soars among young people”.

Miten sitten samoista tilastoista voidaan päätyä näin erilaisiin tulkintoihin? Onneksi Washington Postin toimittaja oli rohkaissut mielensä ja ottanut yhteyttä SAM:n johtajaan Kevin Sabetiin vaatien selitystä.

Tällaisessa otantaan perustuvassa tutkimuksessa saadulle tulokselle lasketaan tilastollinen luottamusväli eli arvio, kuinka paljon todellinen luku voi poiketa tuloksesta. Säännöllisesti ja samalla menetelmällä saadut luvut muodostavat kuitenkin kattavia aikasarjoja, jolloin voidaan luotettavasti arvioida muutoksia kuten esimerkiksi kannabiksen käytön kehitystä vuodesta toiseen.

Sabetin mukaan heidän järjestönsä asiantuntijat olivat luulleet luottamusvälin lukuja todellisiksi luvuiksi ja valinneet niistä maksimiarvot. Tämä tietenkin herättää kysymyksiä SAM:n asiantuntijoiden pätevyydestä ja tarkoitushakuisuudesta. SAM julkaisi korjauksen myöhemmin kotisivuillaan.

Tällä SAM:n sutaisulla ei olisi muuten mitään merkitystä, mutta SAM tekee yhteistyötä Ruotsista johdetun kannabiksen vastaisen organisaation WFAD:n kanssa, mikä puolestaan ohjeistaa suomalaisia kannabiksen vastaisia tahoja kuten huumepoliisi, IHRY, EHYT jne. Nämä tahot kierrättävät  väitteitä suomalaisessa mediassa, koska toimittajat eivät viitsi kaivaa alkuperäisiä lähteitä tai tarkistaa käytettyä tilastotietoa. Näin väitteet kiertävät  huumesodan kaikukammiossa luoden sitä ilmapiiriä, ettei kannabista voida laillistaa, koska siitä liikkuu ristiriitaista tutkimustietoa.

Kolme tutkimusta osoittaa samaa

SAMHSA:n tutkimus osoittaa, ettei laillistaminen vaikuta alaikäisten kannabiksen käyttöä lisäävästi. Tutkimuksesta nousee esille se, että amerikkalaisten nuorten keskuudessa ylipäänsä päihteiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö on vähenemässä. Tämäkin vastoin lööppien ruokkimaa hysteriaa nuoriso-ongelmasta.

National Youth Risk Behavior Survey, YRBS, on mitannut lukioikäisten kannabiksen käyttöä vuodesta 1999. Yhdysvalloissa on kuluneiden 15 vuoden aikana tehty merkittäviä muutoksia osavaltioiden kannabislakeihin. Jo yli puolet Yhdysvaltain asukkaista asuu kannabiksen jossakin muodossa laillistaneessa osavaltiossa. Silti lukiolaisten kannabiksen käyttö laskee.

Washingtonin osavaltiosta on myös saatu tuoreita tietoja kannabiksen käytön kehityksestä ensimmäisen vuoden jälkeen laillistamisesta. Ne kertovat samaa, että nuorten kannabiksen käyttö ei ole lisääntynyt. 

Laillistamisen myötä kannabiksen käyttö yleistyy sen takia, että vanhemmat ikäluokat vaihtavat haitallisempien päihteiden ja lääkeaineiden käytön kannabikseen sen helpottuneen saatavuuden takia. Siksi kannabiksen laillistaminen on selkeä Win-Win tilanne!

Kolme tuoretta tutkimusta osoittaa, että kannabiksen laillistaminen täysi-ikäisille ei lisää alaikäisten kannabiksen käyttöä. Sen sijaan laillistaminen antaa mahdollisuudet vaikuttaa siihen kieltolain luomaan ympäristöön, missä alaikäiset ovat voineet ostaa vuosi vuodelta halvempaa ja vahvempaa kannabista. Tämä on juuri sitä, mitä laillistajat ovat yrittäneet selittää vuosia.

Lähde: Washington Post 10.9.2015Washington Post 12.9.2015,  
SAMHSA: Behavioral Health Trends in the United States: Results from the 2014 National Survey on Drug Use and Health.

National Youth Risk Behavior Survey: Past 15-year trends in adolescent marijuana use: Differences by race/ethnicity and sex. Drug and Alcohol Dependency 2.9.2015

Washingtonin osavaltion ensimmäisen laillistamisvuoden katsaus: I-502 Evaluation Plan and Preliminary Report on Implementation.

 


keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ohio laillistaa marraskuussa

Ohion osavaltiosta on tulossa marraskuussa seuraava kannabiksen laillistanut Yhdysvaltain osavaltio. Kaikkiaan kahdentoista osavaltion arvellaan laillistavan kannabis kokonaan seuraavan kahden vuoden aikana.

OhioOhion osavaltion edustaja Jon Husted kertoi kannabiksen laillistamisaloitteen saaneen taakseen riittävän määrän allekirjoituksia niin, että siitä äänestetään marraskuun 3. päivä osavaltion paikallisvaaleissa. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Ohion asukkaista kannattaa aloitetta.

Ohion laillistamisaloite on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että osavaltiossa sallittaisiin kasvatusluvat vain kymmenelle yrittäjälle. Kaikki ohiolaiset voisivat perustaa yrityksiä kannabiksen jalostamiseksi ja myymiseksi mutta kasvatus monopolisoitaisiin kampanjan tekijöiden lähipiirille. Osavaltion lainsäädäntöelimet eivät tosin pidä monopolin syntymisestä tälle alalle.

Vuonna 2016 kannabiksen laillistamisesta äänestetään jopa 11:ssä osavaltiossa. Arizonassa, Kaliforniassa, Nevadassa, Massachusettsissa ja Michiganissa mielipidemittaukset osoittavat selvän enemmistön kannatusta.

Mainessa ja Missourissa mielipiteet ovat tasan. Arkansasissa, Mississippissä, Montanassa and Wyomingissa mielipiteitä ei ole vielä tutkittu.

Kesäkuussa Delawaren osavaltiosta tuli 20:s kannabiksen dekriminalisoinut osavaltio. Delawaren ensimmäinen lääkekannabiksen jakelupiste avattiin 26.6.2015.

Wisconsinin osavaltion kaupungit ovat alkaneet dekriminalisoida kannabiksen käyttöä. Peräti yhdeksän osavaltion kymmenestä suurimmasta kaupungista on jo dekriminalisoinut kannabiksen. Osavaltion pääkaupunki Milwaukee ja Madison olivat ensimmäisten joukossa. Kansanedustaja Melissa Sargent on esittänyt jo toisen kerran kannabiksen laillistavaa lakialoitetta osavaltion kongressille.

 

Lähde: Responsible Ohion kampanjasivut, MPPWashington Post 19.7.2015Guardian 13.8.2015, Star Tribune 1.9.2015

 

Responsible Ohion laillistamisaloitteen markkinoimiseksi on tehty sarja videoklippejä, jotka selittävät aloitteen taustan, tarkoituksen ja mitä sillä aiotaan saada aikaan:

Legalizing Ohio: An Introduction

Legalizing Ohio: What's wrong with what we do now?

Legalizing Ohio: What about safety?

Legalizing Ohio: How will my community benefit?

Legalizing Ohio: What about medical marijuana?

Legalizing Ohio: What about jobs?


Kritiikki: Ohion laillistamisaloite tekisi kannabiksen kasvatuksesta monopolin


Responsible Ohio hankkeen johtaja Ian James kertoo aloitteesta 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...