tiistai 13. toukokuuta 2014

Kannabiksen laillistaminen astui voimaan Uruguayssa

Uruguayn uusi kannabislainsäädäntö tuli virallisesti voimaan tiistaina 6. toukokuuta ja laillista kannabista aletaan myymään vuoden loppuun mennessä. Uruguay aikoo taata kannabikselle halvan hinnan ja hyvän laadun. Valvontaa kehitetään järjellä ja myötätunnolla eikä ketään enää vangita kannabiksen takia.

altTiistaina 6.5.2014 voimaan tulleen lain mukaan Uruguayn kansalaiset ja oleskeluluvan saaneet saavat kasvattaa kuusi kasvia taloutta kohden, ja yhden talouden sallitaan tuottaa korkeintaan 480 grammaa vuodessa. Useamman hengen taloudessa tämä voi olla ongelma mutta ihmiset voivat vaihtoehtoisesti liittyä kannabisklubiin tai ostaa 40 grammaa kuukaudessa tai 10 grammaa viikossa apteekista.

Kannabisklubien kooksi rajoitetaan 15 - 45 henkeä ja ne saavat kasvattaa yhteisesti kannabista jäseniensä käyttöön. Klubien täytyy kouluttaa jäsenistään vastuullisia kannabiksen käyttäjiä. Klubit saavat kasvattaa kerrallaan korkeintaan 99 kasvia ja tuottaa korkeintaan 480 grammaa jäsentä kohden vuodessa.

Hallitus aikoo armahtaa ne kannabiksen kasvattajat, jotka rekisteröivät hallussaan pitämänsä kasvit. Heillä on nyt 180 päivää aikaa lopettaa kasvatus tai rekisteröityä ja täyttää hallituksen asettamat vaatimukset. Valtio alkaa myymään hyväksyttyjen lajikkeiden klooneja valvoakseen kannabiksen jakelua. Muiden kannabislajikkeiden kasvattaminen rikkoo lakia.

Uruguayn kansallisen huumausaineneuvoston pääsihteeri Julio Calzada ilmoitti lehdistötilaisuudessa valtion kasvattavan 10 hehtaaria kannabista valtion mailla, minkä pitäisi kattaa vuosittainen 10 - 20 tonnin kulutus. Hallitus aikoo myöntää 2 - 6 yksityiselle yritykselle luvat kannabiksen tuotantoon. Valtion turvajoukot valvoisivat tuotantoa näiden kustannusten koituessa tuottajien maksettavaksi. Valtion kannabiksen arvioidaan tulevan myyntiin marraskuussa.

Näillä toimenpiteillä yritetään estää rikollisia hyötymästä kannabiksen laillisuudesta. Valtion maiden käyttö tuotantoon selkeyttää laittoman viljelyn tunnistamista. Luvaton viljely ja laajamittainen laiton maahantuonti pysyvät kuitenkin riskeinä.

altKannabiksen tuotannon tasapainottaminen onkin ratkaiseva tekijä onnistumisen kannalta. Liialliset rajoitukset saavat ihmiset pysymään laittomilla markkinoilla kun taas liian väljä järjestelmä tarjoaisi argumentteja laillistamisen vastustajille ja lisäisi salakuljetuksen riskiä. Suurin osa Uruguayhin salakuljetetusta kannabiksesta tulee Paraguaysta - joka vastustaa Uruguayn laillistamispolitiikkaa!

Seuraavaksi valtion pitää alkaa kitkemään laitonta viljelyä ja rohkaisemaan ihmisiä siirtymään laillisille markkinoille. Valtion takaaman halvan hinnan, 1$ grammalta, pitäisi olla hyvä houkutin. YK:n arvioiden mukaan tämä on vallitseva hinta kannabismarkkinoilla tällä hetkellä Uruguayssa.
(Uruguayn kannabismarkkinat google-map esityksenä.)

Rajoituksia, ei vankeutta

Kannabiksen mainonta on kielletty, koska laillistamisen ei haluta heikentävän kansanterveyttä.

Laissa sanotaan, että ”työaikana on kiellettyä polttaa tai muuten kuluttaa kannabista tai siitä valmistettuja tuotteita”. Kannabiksen vaikutuksen alaisena on kiellettyä ajaa autoa, ja erikseen kielletään myös kannabiksen polttaminen busseissa, junissa, takseissa, ambulanssissa ja muissa julkisissa kulkuneuvoissa. Henkilö voidaan lomauttaa töistä jos hän on testien mukaan käyttänyt kannabista työaikana. Kouluissa ei myöskään sallita kannabiksen käyttöä.

Uusi Kannabiksen säätelyn ja valvonnan instituutti alkaa säätelemään Uruguayn kannabiskauppaa. Lakien rikkojia voidaan rangaista sakoilla, jotka vaihtelevat 50 pesosta 2000 pesoon, 2$ - 87$, laittomat kasvit takavarikoidaan ja hävitetään ja henkilö voidaan poistaa rekisteristä.

Kannabista myyvä apteekki voi menettää toimilupansa väliaikaisesti tai pysyvästi. Mutta ketään ei enää vangita kannabiksen takia.

Kannabista vieroitushoitoon

Uruguay ilmoitti keväällä Wienissä järjestetyssä YK:n huumekokouksessa sallivansa kannabiksen käytön vieroitushoidossa vankiloissa. 2000-luvulla halpa kokaiinin jalostuksen sivutuote kokaiinipasta, ”paco”, tunki huumemarkkinoille Uruguayssa ja Argentiinassa. Kannabiksen käyttö huumevieroituksessa on mielenkiintoinen uuden politiikan sallima aloite, koska löytyy runsaasti käytännön esimerkkejä siitä, että kannabiksen käytöllä voitaisiin korvata paljon haitallisempien päihteiden käyttöä.

alt”Vankila ei ole kovin sovelias paikka huumeriippuvuudesta eroon pääsemiseksi. Tarvitsemme kuitenkin uusia strategioita huumeriippuvuuden hoitoon ja varsinkin kovista aineista kuten kokapastasta vieroittamiseen. Tässä mielessä kokeilemme, voisiko kannabiksen lääkekäytöllä olla käyttöä myös tässä”, Uruguayn kansanterveydestä vastaava alivaltiosihteeri Leonel Briozzo kertoi tilaisuudessa, jossa käsiteltiin huumerikoksista tuomittujen naisten asemaa vankilassa.

Vaikka tutkimukset ovat vielä vähäisiä niin myös Kolumbiassa on käynnissä projekti, jossa kannabista kokeillaan vieroitushoidossa.

”Ajatus ei ole se, että kannabis korvaisi selkeästi kovempia ja vaarallisempia aineita vaan että kannabis auttaisi laukaisemaan niitä jännityksen ja ahdistuksen tunteita, joita vieroituksessa oleva tuntee”, IDPC:n edustaja Coletta Youngers täsmentää.

Naisten vangitseminen lisääntyy huimaa vauhtia Latinalaisen Amerikan maissa: vuosina 2006 - 2011 naisvankien määrä lisääntyi 40 000:sta 74 000:een. Argentiinassa 70% naisvangeista on saanut tuomion huumerikoksista, yleensä kuriirina toimimisesta, ja monet heistä ovat myös huumeriippuvaisia.

”Uruguay ei ole ainoa kokeilua harkitseva maa mutta sillä on kokeiluun tarvittava ainutlaatuinen tilanne. Laillisten kannabismarkkinoiden takia heillä on enemmän vapauksia kokeilla”, Youngers selitti.

Paljon kokemuksia, vähän tutkimusta

Kolumbia on yksi huumesodasta pahiten kärsineitä maita, johon on Yhdysvaltoihin suuntautuvan kokaiinikaupan jäljiltä syntynyt oma huumeongelmaisten väestönosa. Myös Kolumbiassa perinteisten heroiinin ja kokaiinin ohella käytetään yleisesti kokaiinin jalostuksen jämätuotetta, Kolumbiassa nimeltään "basuco". Sen polttaminen aiheuttaa nopean euforian mutta kemikaalijäämien takia se rappeuttaa fyysisesti.

Huumesotaan perustuva politiikka Latinalaisessa Amerikassa on ollut yksipuolista kriminaalipolitiikkaa vailla hoitojärjestelmiä. Kovien huumeiden käyttäjille on Bogotassa vuodesta 2012 alkaen luotu kiertäviin busseihin perustuva hoito- ja vieroitusohjelma. Alussa 500 narkomaania sai niistä korvaushoitoa sekä samalla terveydenhoitoa ja ohjausta. Ohjelmasta on tullut menestys ja sitä laajennetaan koko ajan, koska yliannoskuolemien ja huumeväkivallan väheneminen on ollut niin selvää.

Vuoden 2013 keväällä Bogotassa aloitettiin uusi kokeilu, jossa ”valvotuissa käyttöhuoneissa” kovista huumeista riippuvaisia totutetaan pikkuhiljaa kannabiksen käyttäjiksi. Kokeilun tarkoituksena on tutkia kannabiksen käyttökelpoisuutta lieventämään kovien aineiden vieroitusoireita. Kannabiksen käytöstä huumevieroituksessa on vain vähän tutkimuksia mutta runsaasti käytännön kokemuksia. 

Yhdysvalloissa on kokeissa voitu todeta kannabiksen käytön auttavan riippuvaisia pysymään mukana hoito-ohjelmissa mutta  edellä mainitun kaltaisen hoidon järjestäminen ei ole ollut siellä mahdollista.

”Yliopistot ovat riippuvaisia liittovaltion tutkimusmäärärahoista ja siksi he tutkivat, mitä liittovaltio haluaa niiden tutkivan. Liittovaltio ei ole ollut kiinnostunut kannabiksen hyvistä vaikutuksista ja vielä vähemmän siitä, kuinka huumeongelmaisia voitaisiin auttaa, joten tämän alan tutkimus on yleensä yksityisen rahoituksen varassa”, Drug Policy Alliancen politiikan asiantuntija Amanda Reiman selittää.

USA:ssa aineriippuvuuden hoitoa kannabiksen avulla on vaikea tutkia mutta Kanadassa valmistui tutkimus kannabiksen käytöstä piristeiden eli kokaiinin ja amfetamiinin vieroitushoidossa. Tutkijoiden mukaan ”kannabinoidit muovaavat aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka liittyy piristeriippuvuuteen, ja tämä tarjoaa lisää todisteita siitä, että kannabinoidijärjestelmää voitaisiin tutkia kohteena, jonka kautta pystytään hoitamaan erilaisten piristeiden aiheuttamia riippuvuuksia.”

Mujican moraali ja muutos

alt”Me emme aio suosia pilvifestivaaleja, bohemismia ja mitään tällaista. He voivat leimata meidät taantumuksellisiksi mutta tällä politiikalla ei pyritä kannabiksen käytön kasvattamiseen. Aiomme pysyä järkevyyden rajoissa emmekä salli sen kehittyä epidemiaksi”, presidentti Jose Mujica kertoi lehdistötilaisuudessa.

Vicen toimittaja vieraili presidentti Mujican kotona haastattelemassa häntä Uruguayn laillistamishankkeesta ja pyysi haastattelun päätteeksi presidentiltä, että saisiko hän panna jointin palamaan.

"Jos sinun pitää käyttää huumeita tunteaksesi olevasi vapaa, olet pulassa", Mujica vastasi ja jatkoi osoittaen sormella päätään.

"Vapaus on täällä. Muualta sitä ei löydä."

Presidentti Mujica salli toimittajan sytyttää jointtinsa.

Kommentit voivat kuulostaa jonkun mielestä moralisoivilta mutta ne lausuu presidentti, jonka aloitteesta Uruguayssa laillistettiin kannabis. Mujican toiminta osoittaa, että hän uskoo ihmisten hyvyyteen eikä harrasta huumehaukkojen tyhjää moralisointia. Hänen pragmaattinen toimintansa ja myötätuntoinen ajattelunsa antavat ymmärtää, että myönteisten kokemusten karttuessa ja kannabiksen potentiaalin toteutuessa laillistamisen edetessä valvontaa voidaan muuttaa joustavammaksi.

Kannabiksen laillistamisella voidaan hoitaa huumeongelmien koko kirjoa ihmisoikeusrikoksista kovien aineiden aiheuttamaan riippuvuuteen. Kannabiksen kokonaan laillistaneet valtiot ja osavaltiot ovat tämän uuden kehityksen kärjessä.

Lähde: Huffington Post 6.5.2014Huffington Post 4.4.2014InSightCrime 8.5.2014Colombia Reports 1.2.2013Huffington Post 8.4.2014BBC 25.4.2013Huffington Post 1.2.2014Huffington Post 4.4.2014,

Vice dokumentti kannabiksen laillistamisesta Uruguayssa


perjantai 9. toukokuuta 2014

Global Marijuana March 2014

Kannabismarssit keräsivät jälleen satoja ja tuhansia ihmisiä yhteen ympäri maailman. Suomessa mukaan tuli tänä vuonna kymmeniä ihmisiä ja Buenos Airesissa Argentiinassa peräti 150 000. Kannabiksen laillistaminen etenee maailmalla marsseista huolimatta viestin saavutettua päättäjien korkeimman tason. Marssijoiden kannattaa tutustua näihin päättäjille suunnatuihin raportteihin ja pysyä mukana muutoksessa, ettei marssien lähettämää viestiä vesitetä poliittisessa päätöksentekoprosessissa.

altMaailmanlaajuinen hamppumarssi, Global Marijuana March, GMM2014, järjestettiin 3.5. päivänä ennakkoilmoitusten mukaan 170:ssä kaupungissa ympäri maailman. Kaikkiaan GMM2014 tapahtumia järjestettiin ainakin 250:ssä kaupungissa. Turussa tapahtumaan osallistui jälleen noin sata ihmistä ja Helsingissä yli sata.

Paikallinen media uutisoi jo kiitettävästi aiheesta. Turun Sanomat totesi asiallisesti, ettei mielenosoitus kiinnostanut niin montaa ihmistä kuin olisi voinut kuvitella kaiken aiheesta käydyn keskustelun jälkeen. Toisaalla samassa lehdessä kerrottiinkin sitten Uruguayn kannabiksen laillistamissuunnitelmista eli siellä marssien lähettämä viesti on mennyt perille.

Metro-lehti uutisoi Helsingissä järjestettyä marssia, että kannabismarssi olisi täyttänyt keskustan kadut. Marssijoiden määräksi ilmoitetaan 70 joten ilmeisesti Metro tarkoittaa jalkakäytäviä kansoittaneita laillistamisen kannattajia, jotka eivät vielä uskaltaneet astua mukaan.

Näiden vuodesta 1999 ja Suomessakin jo vuodesta 2000 saakka järjestettyjen mielenosoitusten tarkoitus on korostaa kannabiksen käyttöä elämäntapavalintana, nostaa kannabiksen käyttäjien itsetuntemusta, luoda solidaarisuutta käyttäjien välillä sekä rakentaa kansainvälisiä verkostoja kannabiksen kannattajaryhmien välille. Suomessa kerättiin myös nimiä uusimpaan kannabiksen dekriminalisointia suosittelevaan kansalaisaloitteeseen.

altMielenosoittajien määrät vaihtelivat Suomen ja Indonesian kymmenien ihmisten tapahtumista Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa järjestettyyn yli sadantuhannen ihmisen megatapahtumaan. Järjestäjät ilmoittivat tapahtumassa olleen peräti 150 000, mikä tekee siitä suurimman GMM-tapahtuman tähän mennessä. Argentiinan naapurimaan Uruguayn laillistamispäätös on ilmeisesti inspiroinut argentiinalaiset marsseille, koska Buenos Airesin lisäksi melkein kaikissa Argentiinan kaupungeissa nähtiin kulkueita ja tapahtumia kannabiksen laillistamiseksi, Patagonian Comodoro Rivadaviassakin 200 ihmistä.

New Yorkissa kannabismarssiin osallistui tänä vuonna 400 ihmistä ja runsas poliisisaattue. Poliisi oli edelleen näkyvästi läsnä mutta ei enää puuttunut kannabiksen käyttöön mielenosoituksen aikana. New Yorkissa poliisi on jatkanut käyttäjien ratsailua etnisillä perusteilla vaikka siellä on yritetty rajoittaa poliisin oikeuksia tunkea taskuille. New Yorkin osavaltiossa ollaan sallimassa kannabiksen lääkekäyttö ja dekriminalisoimassa muu käyttö. 

Muualla Yhdysvalloissa GMM tilaisuudet vetivät kulkueisiin satoja ihmisiä, ja suurimman suosion keräsi mielenosoitus Oregonin Portlandissa, missä sadat ihmiset keräsivät allekirjoituksia kannabiksen laillistamisaloitteeseen äänestyksen saamiseksi jo tälle vuodelle.

GMM menneisyys ja tulevaisuus

Dana Beal aloitti mielenosoituksien järjestämisen jo 1960-luvun lopulla New Yorkissa. Vuonna 1999 hän aloitti nykyisin Global tai Million Marihuana March nimellä kulkevan perinteen, joka on levinnyt satoihin kaupunkeihin kautta maailman ja voimaannuttanut kannabiksen käyttäjiä pois huumepolitiikan luomasta marginaalista.

Beal kuuluu 1960-luvun lopulla toimintansa aloittaneeseen jippie- tai yippieliikkeeseen, joka on propagoinut aiheesta, järjestänyt mielenosoituksia 1970-luvulta saakka ja kasvattanut sekä salakuljettanut maria nämä vuosikymmenet. Beal on myös pitkän linjan lääkekannabisaktivisti.

Vuonna 2012 kannabiksen laillistamisprojekti saavutti käännekohtansa kun kahdessa USA:n osavaltiossa, Coloradossa ja Washingtonissa, laillistamisaloite voitti kansanäänestyksessä. Samana vuonna 66-vuotias Dana Beal, yksi kannabiksen laillistamisen tienraivaajista Yhdysvalloissa, sai Nebraskassa vuosien vankeusrangaistuksen 70:n kilon marihuanaerän kuljettamisesta osavaltioiden rajan yli. Beal vetosi puolustuksessaan olleensa viemässä marihuanaerää potilaille New Yorkissa ja Michiganissa, jotka jäisivät muuten kärsimään sairauksistaan.

Jippiet edustivat radikaalia vähemmistöä, jolle Vietnamin sodan vastustaminen oli yhtä tärkeä asia kuin kannabiksen vapauttaminen ja tämä muu agenda leimasi myös kannabiksen käytön radikaaliksi eleeksi tuon ajan amerikkalaisessa kulttuurissa ja ilmapiirissä.

1980-luvulla kuuluisaksi kannabisaktivistiksi noussut Jack Herer pidätettiin vuonna 1981 14 päiväksi sen takia, että hän oli astunut liittovaltion tontille kerätessään nimiä kansanäänestystä varten Kaliforniassa. Sellissä hän aloitti kirjoittamaan kirjaansa ”Emperor Wears No Clothes”, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1985, keskellä Reaganin huumesotaa.

Hererin mutkattomasti hampun taloudellisia etuja korostava retoriikka ja hänen republikaaninen taustansa vetosivat USA:ssa laajempaan keskiluokkaiseen yleisöön. Kirjan tärkein anti oli kannabiksen mielikuvan muuttaminen paholaisen ruohosta ihmekasviksi, joka tarjoaa raaka-ainetta kymmeniin tuhansiin tarkoituksiin ratkaisten lukemattomia ongelmia. Yhteiskunnan hajoittamisen sijaan hampunlehti alkoi symboloimaan yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia.

altTämä ”hamppuraamatuksi” kutsuttu kirja on levinnyt maailmanlaajuisesti useina painoksina ja käännöksinä, ja Hereristä tuli uuden kannabisliikkeen ikoni. ”Emperor Wears No Clothes” on ollut käsikirjana monissa kannabiksen uudelleenluokittelua tai dekriminalisointia koskevissa keskusteluissa. Jack Hererin teos elää verkossa.

Drug Policy Alliance -kansalaisjärjestön perustanut Ethan Nadelmann on ollut luomassa kannabiksen laillistamisliikkeelle sitä poliittista uskottavuutta, mistä se nykyään nauttii Yhdysvalloissa. Nadelmann organisoi ennen vuoden 1998 YK:n erikoisyleiskokousta julkisen kannanoton YK:n silloiselle pääsihteerille Kofi Annanille, jonka allekirjoitti suuri joukko poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä ja joka julkaistiin New York Times’ssa. 

Tällä hetkellä DPA tekee yhteistyötä mm. Maailmanlaajuisen huumepoliittisen komission kanssa, johon myös Kofi Annan liittyi, Javier Sicilian johtaman Meksikon rauhanliikkeen kanssa, konsultoi eri valtioiden huumepolitiikan uudistamista ja osallistui Coloradon ja Washingtonin laillistamiskampanjointiin.

Viesti mennyt perille

Kannabis laillistuu nyt kiihtyvään tahtiin ympäri maailman marsseista riippumattakin. Tästä on hyvä esimerkki Turun Sanomissa marssiuutisen kanssa samana päivänä julkaistu uutinen Uruguayn uuden kannabispolitiikan julkistamisesta. Kannabismarssien esittämät vaatimukset ovat nousseet politiikan valtavirtaan.

6.5. Turun Sanomat uutisoi talousnobelistien tukemasta huumesodan tuomitsevasta raportista. Arvovaltaisen London School of Economics’in IDEAS -keskus julkaisi raportin ”Ending the Drug Wars”, jossa arvioidaan huumeiden kieltolain aiheuttamia kustannuksia ja ei-aiottuja seurausvaikutuksia kansanterveydelle, turvallisuudelle, valtioille sekä lainvalvonnalle. Raportin viimeisessä luvussa tarkastellaan kannabiksen laillistamista ongelmien ratkaisumallina.

Raportin suosittelijoihin kuuluu viisi taloustieteen Nobelin-palkinnon saanutta taloustieteilijää Kenneth Arrow (1972), Sir Christopher Pissarides (2010), Thomas Schelling (2005), Vernon Smith (2002) ja Oliver Williamson (2009) sekä entinen Yhdysvaltain ulkoministeri George Shultz, Britannian varapääministeri Nick Clegg ja entinen NATO:n pääsihteeri ja entinen EU:n neuvoston pääsihteeri Javier Solana.

Raportin viesti maailman päätäjille ja samalla YK:n vuoden 2016 erityisyleiskokoukselle huumeongelman käsittelemiseksi kuuluu: ”Maailman johtajien täytyy tunnustaa se tosiasia, että nykyiset huumestrategiat aiheuttavat valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia kansalaisille ja kansantalouksille".

Yhdysvalloissa kansallisen tiedeakatemian, National Academy of Sciences, 30.4. julkaisema ja oikeusministeriön rahoittama raportti ”The Growth of Incarceration in the United States: Exploring Causes and Consequences” tuo esille huumesodan aiheuttamat valtavat haitat yhteiskunnalle. Miljoonien ihmisten syrjäyttäminen ja vangitseminen ”ei palvele valtion etuja” raportti toteaa ja ehdottaa huumevalvonnan ja vangitsemiskäytäntöjen uudistamista. Raportti on merkittävä läpimurto, koska se tulee liittovaltion hallinnon sisältä.

Suomen suurimmaksi puolueeksi nousseen Kokoomuksen brittiläinen vastine konservatiivinen Tory-puolue ovat uudistamassa ohjelmaansa houkutellakseen nuorempaa äänestäjäkuntaa. Puolueen arvovaltainen ajatushautomo Bright Blue julkisti raporttinsa puolueen julkikuvan nykyaikaistamiseksi esittämällä huumeiden vastaisen sodan hylkäämistä puolueen tavoitteista ja kannabislainsäädännön uudistamisen asettamista vaaliohjelman kulmakiveksi.

altOikeistosuuntautuneessa maailmassa suomalaisten poliitikkojen pitää ratkaista ajelehdimmeko ajopuuna läntisessä vai itäisessä oikeistovirtauksessa. Päättäjiemme valitsema huumepolitiikka on osa tätä valintaa.

Suomen kannabisyhdistys ry. oli mukana järjestämässä 29.4. Savua ilman tulta -seminaarin yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja virkamiesten kanssa. Tämä on paikallinen esimerkki siitä, miten kansalaisaktivismi kantaa hedelmää myös kannabispolitiikassa.

Global Marijuana March -perinteen rinnalle ovat nousseet 420-päivä juuri ennen toukokuun ensimmäistä lauantaita, Cannabis Cup tapahtumat, kannabismessut ja erilaiset paikalliset festivaalit. Kannabiksen laillistamisen päivämääristä Uruguayssa, Coloradossa ja Washingtonissa voi kehittyä kansainvälisiä kannabisjuhlapäiviä. Suomessa Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröintipäivämäärästä 25.3.2014 tulee paikallinen pajauttamisen juhlapäivä. Alkaen tietysti kello 4.20.

Global Marijuana March löytyy myös Facebookista.

Lähde: Turun Sanomat 4.5.2014Metro 4.5.2014RTNews 4.5.2014YLE 4.5.2014New York Post 4.5.2014, GMM

Turku, Finland
 

Buenos Aires
 

Surabaya

Köln

New York


sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Metro-lehti: Marssi kannabiksen laillistamisen puolesta täytti keskustan kadut

Metro-lehti 3.5.2014

Helsingin keskustassa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Marssi alkoi kello 14 Hesperian puistosta ja eteni sieltä Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle. Keskustakierroksen jälkeen joukko palasi Hesperian puistoon.

Komisario Pekka Kallio kertoo, että kaikki sujui rauhallisesti.

– Marssi meni niin kuin järjestäjän kanssa sovittiin. Osallistujia oli noin 70, Kallio arvioi.

Poliisin mukaan liikenne jonoutui marssin takia, mutta suurilta ruuhkilta vältyttiin.

Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys, joka kannattaa kannabiksen laillistamista ja esimerkiksi kerää nimiä lakimuutosta puoltavaan kansalaisaloitteeseen. Hamppumarssi pidettiin lauantaina myös Turussa.

Kannabisyhdistyksen nettisivujen arkiston mukaan Hamppumarssi on järjestetty vuosittain alkaen keväästä 2007. 


SKY:n web-toimitus korjaa: Helsingissä Hamppumarssi on järjestety jo vuodesta 2001, mutta Suomessa ainakin Turussa on marssittu jo tätä ennen.


Metro-lehti: Marssi kannabiksen laillistamisen puolesta täytti keskustan kadut

Metro-lehti 3.5.2014

Helsingin keskustassa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Marssi alkoi kello 14 Hesperian puistosta ja eteni sieltä Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle. Keskustakierroksen jälkeen joukko palasi Hesperian puistoon.

Komisario Pekka Kallio kertoo, että kaikki sujui rauhallisesti.

– Marssi meni niin kuin järjestäjän kanssa sovittiin. Osallistujia oli noin 70, Kallio arvioi.

Poliisin mukaan liikenne jonoutui marssin takia, mutta suurilta ruuhkilta vältyttiin.

Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys, joka kannattaa kannabiksen laillistamista ja esimerkiksi kerää nimiä lakimuutosta puoltavaan kansalaisaloitteeseen. Hamppumarssi pidettiin lauantaina myös Turussa.

Kannabisyhdistyksen nettisivujen arkiston mukaan Hamppumarssi on järjestetty vuosittain alkaen keväästä 2007. 


SKY:n web-toimitus korjaa: Helsingissä Hamppumarssi on järjestety jo vuodesta 2001, mutta Suomessa ainakin Turussa on marssittu jo tätä ennen.


perjantai 2. toukokuuta 2014

HS vieraskynä: Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja

Helsingin Sanomat 11.4.2014 Pääkirjoitus

Vieraskynä
Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja


Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.


Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.

Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.

Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.

Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.

Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.

Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.

Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.

Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.

Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.

Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.

Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.

Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.

Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.

Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.

Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.


Jussi Tapani ja Heini Kainulainen

Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...