keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Laillistaminen UNGASS2016:n agendalle

Kolme vuotta sitten kansainvälinen huumekeskustelu nousi aivan uudelle tasolle arvovaltaisen kansainvälisen huumepoliittisen komission aloitettua kampanjointinsa repressiivisen huumepolitiikan muuttamiseksi vastaamaan tutkittua tietoa. Nykyinen politiikka rikastuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptoi valvontaviranomaiset taloudellisesti, henkisesti ja moraalisesti. Uusimmassa raportissaan komissio suosittelee huumekaupan ottamista yhteiskunnan valvontaan ja se aikoo viedä ehdotuksensa YK:n erikoisyleiskokoukseen keskusteltavaksi vuonna 2016.

alt Kansainvälinen huumepoliittinen komissio julkaisi 2.6.2011 ensimmäisen raporttinsa, jossa otettiin vahvasti kantaa nykyistä epäonnistunutta huumepolitiikkaa vastaan. Komission jäsenet ovat maailmanpolitiikan raskasta sarjaa ja siksi heidän vaatimuksensa saavuttivat laajan yleisön kansainvälisesti.

Komissio rikkoi sen vuosikymmeniä kestäneen tabun, että huumepolitiikasta ei voi puhua asiallisesti, kiihkottomasti ja tutkittuun tietoon perustuen myös maailman politiikan huipulla.

Arvovaltaisen komission vaatimukset saavuttivat virassa olevia maailman johtajia, ja mm. Kolumbian ja Guatemalan presidentit veivät komission viestin suoraan YK:n yleiskokoukseen vuonna 2013. Vuoden 2014 alussa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan vei komission sanoman maailman talousjohtajien kokoukseen Davosiin.

9.9.2014 komissio julkaisi raportin “Taking Control: Pathways to Drug Policies that Work”, joka heijastaa komission jäsenten ajatusten kehitystä näiden kuluneiden kolmen vuoden aikana.

Raportti ei pelkästään toista komission aiemmin esittämiä vaatimuksia dekriminalisoida huumeiden käyttö, luoda vaihtoehtoja vangitsemiselle ja lisätä kansanterveydellisiä toimintatapoja huumeongelman käsittelyyn. Uusi raportti vaatii vastuullista laillista jakelua nykyisin kielletyille aineille.

“Tehokkain tapa vähentää maailmanlaajuisen huumeiden kieltolain aiheuttamia haittoja ja edistää kansanterveydellisiä päämääriä sekä turvallisuutta on saada huumausaineet valvontaan vastuullisen laillisen säätelyn avulla”, raportissa todetaan.

“YK:n huumevalvontajärjestelmä perustuu sille utopistiselle tavoitteelle, että kieltolaki johdattaisi meidät huumeettomaan maailmaan. Todellisuudessa huumeiden käyttö lisääntyy. Kieltolaki on luonut järkyttävän katastrofin, ei huumeetonta maailmaa”, entinen Meksikon presidentti Ernesto Zedillo kertoi raportin julkistamistilaisuudessa New Yorkissa 9.9.

Komission puheenjohtaja, entinen Brasilian presidentti Fernando Henrique Cardoso kirjoittaa esipuheessaan, että “Meitä innostaa tunne tämän asian ajankohtaisuudesta. Maailmalla vallitsee laaja ymmärrys siitä, ettei nykyinen politiikka toimi, sekä sen tunnustaminen, että muutos on tarpeellinen ja mahdollinen. Olemme vakuuttuneita siitä, että vuoden 2016 YK:n erikoisyleiskokous (UNGASS2016) tulee olemaan historiallinen tilaisuus keskustella huumevalvonnan puutteista, toimivista vaihtoehdoista sekä yhdistää tämä niihin keskusteluihin, joita käydään maailman kehityksestä ja ihmisoikeustilanteesta.”

Lähde: Komission kotisivut, Komission Youtube kanava

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Sittenkin oikeusvaltio?

Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.

Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.

Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

Helsingin sanomat 27.8.2014

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

"Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa", KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa: