Kannabisriippuvuus ja huumesodan korruptoima tutkimus

Kannabiksen laillistamiskeskustelussa esteeksi nousee usein "ristiriitaiset tutkimustiedot". Tämä ei näytä koskevan kannabisriippuvuutta, josta kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä. Nykyaikaisen kannabiskeskustelun ongelma on kuitenkin siinä, että sen perustana käytetyt tutkimukset on tehty kieltolain olosuhteissa, ja ristiriitaisen tiedon perusteellahan ei saisi rangaista ketään.

Ajankohtaisen kakkosen muuten ansiokkaassa kannabisillassa tiistaina 4.3. nousi esille kannabisriippuvuus ja väite siitä, kuinka 10% kannabiksen käyttäjistä tulee siitä riippuvaiseksi.

Tämä sama noin 10% tai 9% - 10% nousee esille muissakin yhteyksissä kannabiksen vaikutuksista puhuttaessa ikäänkuin se olisi itsestäänselvyys. Yhdysvalloissa kuuluisa TV-lääkäri Sanjay Gupta totesi pyytäessään anteeksi väärien tietojen levittämisestään kuin tosiasiana, että ”Tiedämme arvioiden vaihtelevan mutta noin 9% - 10% aikuisista kannabisen käyttäjistä tulee siitä riippuvaiseksi”.

Tämän luvun taustalta löytyy Yhdysvaltain National Institute of Drug Addiction, NIDA, jonka rahoittama tutkimus julkaistiin vuonna 1994 Experimental and Clinical Psychopharmacology -tiedejulkaisussa. Tutkijat käyttivät valtion kansanterveyskyselystä saatuja tuloksia arvioidakseen eri huumeiden aiheuttamaa riippuvuutta.

Mutta jos mittausväline on korruptoitunut niin tutkimuksesta tulee korruptoitunut. Kyselyn luokittelu luotiin American Psychiatric Association -liiton julkaiseman diagnostisen käsikirjan Diagnostic and Statistical Manual vuoden 1987 painoksen eli DSM-3:n kriteerien perusteella.

Tähän käsikirjaan on sisäänkirjoitettuna aikansa ennakkoluulot kannabiksen käyttöä kohtaan ja toisaalta alkoholin käytön hyväksyminen. Jo alkusanoissa todetaan, että ”Nämä tilat luokitellaan mielenterveyden häiriöiksi ja siten ne ovat erotettavissa ei-patologisesta psykoaktiivisten aineiden käytöstä kuten alkoholin kohtuukäytöstä...”

Kyselyn suoritti 150 koulutettua kenttätyöntekijää vuosina 1990 - 1992 tehden 8098 strukturoitua haastattelua 15 - 54 vuotiaille satunnaisesti valituille henkilöille ympäri Yhdysvaltoja. Tutkimuksen taustaoletuksena oli, että jopa kuusi huumeen käyttökertaa voi aiheuttaa riippuvuuden. Henkilö luokiteltiin kannabisriippuvaiseksi, jos hän vastasi myöntävästi vähintään kolmeen hänelle esitetyistä seitsemästä väitteestä.

Tutkimuksen suurin puute on siinä, ettei se ottanut huomioon kannabiksen laillista asemaa 1990-luvun Yhdysvalloissa. Tämän takia kysely ei pystynyt lainkaan huomaamaan ongelmatonta käyttöä puhumattakaan hyödyllisestä käytöstä vaikkapa itselääkintänä. Lääkekäytöstä tulikin pahimman laatuista riippuvuutta, kun kannabiksen "käyttö lisääntyy" ja "jatkuu pitemmän aikaa kuin on aikonut”.

Kieltolaki aiheuttaa kannabiksen käyttäjälle enemmän ongelmia kuin kannabiksen käyttö itsessään, ja tätä puolta ei tutkimus pystynyt tuomaan esille lainkaan.

Ei olekaan ihme, että tutkijat päätyivät peräti 9,1%:iin (+- 0,7%) eli noin yksi yhdestätoista kannabiksen käyttäjästä tulee siitä riippuvaiseksi - niiden keskuudessa, jotka suostuivat siitä kertomaan haastattelijalle laittomuuden olosuhteissa. Siksi tämä luku 11 on ongelmallinen: kyseessä on laiton teko, josta ei mielellään kerrota vieraalle vaikka hän olisikin tutkija.

Siksi arvio 9% tai 9% - 10% kannabisriippuvuudesta on huonoa tiedettä ja todellinen lukema on paljon alle tämän. Nämä luvut ovat jääneet pyörimään tiedotusvälineissä ja huumekeskusteluissa, koska ne tukevat yleistä käsitystä kannabiksen haitallisuudesta.

Mikä vaikuttaa kannabisriippuvuuteen ?

Huumepolitiikkamme perustuu ainekeskeiselle näkemykselle riippuvuudesta: viranomaisten tarvitsee vain kitkeä riippuvuutta aiheuttava aine ihmisten elinympäristöstä tarvitsematta puuttua millään tavalla tämän elinympäristön olosuhteisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin.

Kannabiskeskustelussa tämä näkyy olettamuksena, että vahvempi kannabis, varsinkin tiedotusvälineiden ja valistajien hehkuttama ”Skunk”, aiheuttaisi enemmän riippuvuutta ja sitä kautta lisäisi hoidon tarvetta. Tuoreen Addiction -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttötavalla on enemmän yhteyttä riippuvuuteen kuin vahvuudella.

Hollannissa tehtyyn tutkimukseen valittiin 98 runsaasti kannabista käyttävää koehenkilöä laajemmasta kannabiskahviloiden kautta värvätystä 600 henkilön joukosta, johon kuului enemmän tai vähemmän säännöllisesti kannabista käyttäviä.

Haastattelut ja arviointi tapahtuivat koehenkilöiden luonnollisissa olosuhteissa, yleensä heidän kodeissaan. Koehenkilöitä pyydettiin tuomaan vähintään gramma heidän suosimaansa lajiketta, tekemään siitä mieleisensä kannabissavuke ja polttamaan se tavallisella tyylillään. Tutkijat mittasivat käytetyn määrän ja myöhemmin laboratoriossa mitattiin kyseisen kannabiksen THC-pitoisuus. Koehenkilön saavuttama päihtymyksen aste arvioitiin asteikolla, jossa 1 merkitsi lievää pöhinää ja 10 tosipaukuissa.

Koehenkilön kuukausittain saama THC:n määrä laskettiin sen arvioimiseksi, ennustaako se kannabisriippuvuuden astetta riippumatta muista tekijöistä. Koehenkilön käyttötapa, eli kuinka monta henkosta hän otti, kuinka pitkään hän pidätteli savua keuhkoissaan tai kuinka nopeasti puhalsi savut ulos ja kuinka suuret savut hän hengitti, mitattiin tutkijoiden tuomalla laitteella. Koetilanne loppui, kun koehenkilö lopetti jointtinsa tai hän oli saavuttanut haluamansa päihtymyksen tai ilmaisi, ettei halua polttaa ainakaan seuraavan puolen tunnin aikana.

Kannabisriippuvuuden astetta mitattiin tutkimuksen alussa ja uudestaan 18 kuukauden kuluttua. Tätä verrattiin sitten kannabiksen vahvuuteen, käytettyyn määrään, käyttötapaan ja THC:n annostukseen.

Näin pienestä tutkimuksesta ei voi vetää mitään lopullisia johtopäätöksiä. Tutkijat toivat esille sen, että vahvempaa kannabista käyttävät säätelevät THC annostustaan vetämällä vähemmän savua henkeen. Tämä ei kuitenkaan täysin kompensoi vahvemman lajikkeen antamaa isompaa annostusta vaan käyttäjä saa enemmän THC:tä elimistöönsä verrattuna miedomman kannabiksen käyttäjään.

Tulostensa pohjalta tutkijat päättelivät, että kannabiksen vahvuus ja kannabisriippuvuus eivät korreloi suoraan kuten perinteinen käsitys aineen aiheuttamasta riippuvuudesta antaisi ymmärtää. Käyttötapa olisi vahvempi selittäjä kannabisriippuvuudelle kuin kuukausittainen THC määrä.

Tämä kuulostaa uskottavalta myös käytännön kokemusten kanssa. Hitti bongista, johon on ladattu fifty - sixty suhteessa kukintoa ja tupakkaa, ”kolahtaa” eri tavalla kuin pelkän kukinnon höyrystäminen vaporisaattorissa tai kannabismuffinssin syöminen.

Riippuvuus olisi myös tämän tutkimuksen valossa enemmänkin opittu käyttäytymismalli, jossa käyttötapa vaikuttaa kannabiksen vahvuutta enemmän sen kehittymiseen. Riippuvuuskäyttäytymiseen vaikuttaa kuitenkin monia muitakin käytetystä aineesta riippumattomia tekijöitä kuten perimä ja perhetausta.

Kannabiksen runsaaseen käyttöön on liitetty myös muita riskitekijöitä kuten mielenterveysongelmat. Tarvittaisiin lisää tutkimusta siitä, mitä vaikutuksia pitkäaikaisella THC:n annostelulla on, mutta nykyisen lainsäädännön takia tällaisten tutkimusten toteuttaminen on hyvin ongelmallista.

Kannabisriippuvuuden määrittely on yksi esimerkki siitä, miten kieltolain aikana tehty tutkimus vaikuttaa nykyisen kannabiskeskustelun taustalla. Tästä on puolestaan seurauksena se, että puhutaan ristiriitaisesta tiedosta, minkä takia kannabista ei saisi laillistaa vaikka yhteiskuntapolitiikan keskiössä pitäisi olla ihminen. Ristiriitaisen tiedon perusteellahan ei pitäisi rangaista ketään!

Lähde: Huffington Post 14.1.2014, Experimental and Clinical Psychopharmacology 1994. Vol. 2, No. 3, 244-268, National Health Service 20.4.2014, Addiction 17.3.2014  

Tohtorit Carl Hart ja Drew Pinsky pistävät kannabiksen haitat raameihin 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/614-kannabisriippuvuus-ja-huumesodan-korruptoima-tutkimus

Sveitsin suurkaupunkeihin kannabiksen käyttäjien yhdistyksiä

Sveitsin suurkaupunkeihin suunnitellaan kannabiksen käyttäjien yhdistyksiä ratkaisuksi kannabiksen kaupan valvontaan. Kannabiksen käytön valvonta on jo hyvin liberaalia mutta hallussapidosta rankaiseminen vaihtelee kantoneittain. Kansainvälinen kehitys on herättänyt uudelleen henkiin ajatuksen kannabiksen laillistamisesta liittovaltiotasolla.

Geneven kaupungin vetämässä projektissa ainakin viiden kaupungin hallinnot aikovat perustaa kannabiksen käyttäjien yhdistyksiä, joiden kautta olisi tarkoitus kokeilla kannabiksen käytön ja kaupan valvontaa. Mukaan ovat ilmoittautuneet Bern, Zurich, Basel ja Lausanne.

Usean puolueen edustajista koostuva työryhmä esitteli viime vuoden joulukuussa ehdotuksen perustaa ”sosiaalisia kannabisklubeja”, joihin sallittaisiin myös alaikäisiä. Tätä ehdotusta on sen jälkeen kehitelty. Nämä ryhmät olisi sallittuja vain täysi-ikäisille ja niitä kutsuttaisiin ”kannabiksen käyttäjien liitoiksi tai yhdistyksiksi”, koska ”sosiaalista kannabisklubia” pidettiin liian mielikuvituksellisena.

”Aioimme ensiksi sallia myös alaikäisten liittymisen käyttäjien yhdistyksiin mutta tämä kohta osoittautui liian herkäksi. Meidän pitää ymmärtää se, että sulkemalla alaikäiset pois tästä projektista ei ratkaista alaikäisten kannabiksen käytön ongelmaa”, liberaalipuolueen edustaja Rolin Wavre kertoi Genevessä.

Ehdotuksen mukaan kannabiksen kauppaa valvotaan mm. käyttämällä rekisteröityjä siemeniä, millä rajoitetaan kannabiksen ajautumista laittomille markkinoille ja katukauppaan. Myös THC-pitoisuuksia ja kasvatuksessa käytettäviä hyönteismyrkkyjä aiotaan valvoa.

Työryhmä jättää lopullisen ehdotuksensa virkamiehille kesäkuussa mutta suunnitelma edellyttää liittovaltion huumelakien uudistamista.

Sveitsin parlamentin asettama komitea haluaa avata jälleen keskustelun kannabiksen laillistamisesta Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja Uudessa-Seelannissa tapahtuneen kehityksen valossa.

Sveitsi liberalisoi viime vuonna huumepolitiikkaansa tekemällä hallussapidosta pelkän rikkeen ja alle 10 gramman kannabismäärän hallussapidosta voi saada 100 frangin sakot.

”Kannabiksen käyttäjät, varsinkin nuoret, altistuvat edelleen laittomille markkinoille Sveitsissä, joten tehty ratkaisu ei ole tepsivä lääke”, komitean puheenjohtaja Toni Berthel selittää.

500 000 sveitsiläistä käyttää kannabista ainakin satunnaisesti. Nuorista 15 - 24 vuotiaista 20% on käyttänyt sitä kuluneen vuoden aikana. Ennen uudistusta 30 000 ihmistä joutui oikeuden eteen kannabiksen takia vuosittain.

Sveitsissä kannabiksen rangaistavuus vaihtelee kantoneittain. Ticinossa kymmenen kannabisgramman hallussapidosta voi saada 3000 frangin sakot kun taas Fribourgissa 50 frangin.

Kannabiksen valvonnan muutos onkin nopeampaa kantonien tasolla kuin liittovaltion tasolla. Genevessä kaupunginvaltuutetut tutkivat kannabiksen myymisen malleja kuten Hollannin kannabiskahviloita. Muita vaihtoehtoja ovat erikoiskaupat, lääkinnällinen malli tai kannabiksen käyttäjien yhdistykset tai klubit.

Lähde: The Local 14.3.2014, The Local 3.2.2014 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/613-sveitsin-suurkaupunkeihin-kannabiksen-kaeyttaejien-yhdistyksiae

Sokerikin vaarallisempaa kuin kannabis

Amerikkalaisten käsitykset kannabiksen haitallisuudesta ovat muuttumassa nopeaan tahtiin. Amerikkalaiset seuraavat kannabisuutisia enemmän kuin Obamacarea tai Ukrainan tapahtumia. Kannabis vapautuu nyt nopeammin kuin mitä lainsäätäjät pystyvät pysymään perässä.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan amerikkalaiset pitävät kannabiksen viihdekäyttöä tällä hetkellä vähiten haitallisena paheena, jopa sokeria haitattomampana, mikä voi inspiroida mielenkiintoisia sloganeita tulevissa laillistamiskampanjoinnissa. NBC News ja The Wall Street Journal suorittivat kyselyn, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan henkilön terveydelle haitallisimmat aineet ja vaihtoehdoiksi annettiin marihuana, sokeri, tupakka ja alkoholi.

Tupakkaa piti haitallisimpana 49%, alkoholia 24%, sokeria 15% mutta marihuanaa vain 8%. Tupakan ja alkoholin käyttöön liittyy iso joukko vakavia haittavaikutuksia ja molemmat tappavat kymmeniä tuhansia amerikkalaisia vuosittain.

Silti oli yllättävää, että näinkin suuri osuus vastaajista piti sokeria vaarallisempana kuin kasvia, jonka liittovaltio luokittelee yhdeksi vaarallisimmista aineista heroiinin ja LSD:n rinnalla.

Amerikkalaiset ovat tulleet hyvin tietoisiksi sokerin liikakäytön aiheuttamista terveyshaitoista kuten liikalihavuudesta, diabetesepidemiasta, sydän- ja verisuonisairauksista, aivohalvauksista ja syövästä, jotka lopulta aiheuttavat kuoleman.

Kannabiskaan ei ole haitaton päihde mutta sen haittavaikutuksia on liioiteltu ja hehkutettu kannabiksen vastaisessa valistuksessa niin, että se on menettänyt Yhdysvalloissa uskottavuutensa. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista ainakin 10 000 vuotta ilman yhtäkään todennettua kuolemantapausta.

Alkoholia tarvitsee nauttia vain kymmenen kertaa päihdyttävää annosta enemmän saadakseen tappavan annoksen. Kannabiksen käyttäjän pitää nauttia 20 000 - 40 000 kertainen annos saavuttaakseen edes teoreettisesti tappavan annoksen DEA:n tuomarin Francis L. Youngin vuonna 1988 antaman päätöksen mukaan.

Yhä lisääntyvä määrä tutkimuksia osoittaa kannabiksella olevan runsaasti lääkinnällistä käyttöä. Sillä voidaan mm. parantaa syöpä, hallita veren sokeripitoisuuden vaihtelua, hidastaa HIV:n leviämistä elimistössä ja vähentää itsemurhia.

”Jokainen todistusaineistoon objektiivisesti tutustunut henkilö ei voi päätyä muuhun johtopäätökseen. Suuren yleisön käsitykset kannabiksesta tulevat koko ajan lähemmäs tutkimustulosten antamaa kuvaa kannabiksen haitallisuudesta. Kannabis ei ole täysin haitaton mutta enää ei ole epäilystäkään siitä, että kannabiksesta on käyttäjälle vähemmän haittaa kuin suurimmasta osasta laillisesti myytävänä olevista tuotteista”, Marijuana Policy Projectin viestintäjohtaja Mason Tvert toteaa.

Vastaajat ilmoittivat myös, että heitä kiinnostaa enemmän kannabiksen laillistamisesta kertovat uutiset kuin mitkään muut tarinat.

”Yksi mielestäni järisyttävimmistä luvuista koski laillistamistarinan suosiota. Ihmiset seuraavat paljon tiiviimmin sitä, kuinka yhä useampi osavaltio laillistaa kannabiksen lääkekäytön tai viihdekäytön, kuin mitä tapahtuu Ukrainassa, Obamacarelle tai samaa sukupuolta olevien avioliitoille. Yli 90% kansalaisista sanoo seuraavansa kannabistarinaa hyvin tarkkaan”, NBC:n poliittinen johtaja Chuck Todd selittää.

Kyselyssä paljastui, että 18 - 35 vuotiaista 57% oli nähnyt, lukenut tai kuullut kannabisuutisia, 44% Obaman terveyspolitiikan uudistamisesta, 39% Venäjän joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ja 34% homoliittojen kieltojen kumoamisesta tuomioistuimissa.

"Demografisesti tarkasteltuna puolet maamme vanhemmasta väestöstä kuuluu suuriin ikäluokkiin. Tällä hetkellä suurin osa maamme väestöstä on elänyt aikakautena, jolloin kannabiksen kokeilu on ollut yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Se selittää tämän maassamme tapahtuvan kulttuurisen muutoksen suhtautumisessa marihuanaan ja sen, että sen käyttöön liittyvä leima on hävinnyt", Todd summaa tutkimuksen tulokset.

Mielipidevaikuttajat kannabiksen asialla

Viime vuonna käsityksiään kannabiksesta radikaalisti muuttanut CNN:n TV-tohtori Sanjay Gupta on osaltaan vaikuttanut suuren yleisön muuttuviin mielikuviin. Tuoreessa Weed2 dokumentissa hän lupaa kaksinkertaistaa ponnistelunsa tutkitun tiedon levittämiseksi suurelle yleisölle.

Weed2 dokumentissa hän osoittaa, kuinka kannabiksen paras hyöty on saavutettavissa nauttimalla kannabista kokonaisena. Hän käyttää israelilaisen kannabistutkimuksen uranuurtajan Raphael Mechoulamin keksimää ns. entourage-vaikutusta kuvaamaan sitä, miten kannabiksen kaikki 500 erilaista vaikuttavaa ainetta mukaan lukien kymmenet erilaiset kannabinoidit vaikuttavat tehokkaimmin yhdessä sen sijaan, että ne eristettäisiin ja käytettäisiin erikseen.

Gupta vierailee mm. GWPharmaceuticalsin salaisissa puutarhoissa tutustumassa maailman ensimmäiseen lääkeyhtiöön, joka on tehnyt epäilyttävästä hamppupensaasta salonkikelpoisen kannabislääkkeen, suusuihke Sativexin.

Yhdysvaltain republikaanisen puolueen enemmistö vastustaa vielä kannabiksen laillistamista mutta tämäkin asia on muuttumassa. Pisimpään kuvernöörinä toiminut Teksasin kuvernööri Rick Perry vieraili maaliskuussa Jimmy Kimmel showssa ja kertoili leppoisaan tyyliin kannabiksen käytön dekriminalisoinnista Teksasissa mainiten suoraan, ettei hän halua romuttaa nuorten elämänmahdollisuuksia jonkun sätkän varjolla.

Jo vuosikymmenen ajan Teksasissakin on lievennetty rangaistuksia ja politiikan tuloksena on suljettu yksi vankila Perry lausui saaden osakseen raikuvat aplodit.

Lähde: Wall Street Journal 12.3.2014, The Huffington Post 12.3.2014, NewsMax 14.3.2014

Sanjay Gupta Weed2

Teksasin republikaaninen kuvernööri Rick Perry

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/611-sokerikin-vaarallisempaa-kuin-kannabis

Puolassa liberalisoidaan Yhdysvaltojen mallin mukaan

Puolassa on ollut voimassa maanosan ankarimpiin kuuluva huumepolitiikka. Kohtuuttomat rangaistukset ja niiden epätasa-arvoinen langettaminen ovat kuitenkin synnyttäneet aktiivisen uudistusliikkeen. Uudistuksien malleja haetaankin nyt Neuvostoliiton sijaan Yhdysvalloista.

Puolassa tuli vuonna 2000 voimaan Euroopan ankarimpiin kuuluvat huumelait. Huumeiden hallussapito kriminalisoitiin jopa kolmen vuoden vankeusrangaistuksella. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tämän lain perusteella rankaistiin 100 000 puolalaista, joista suurin osa oli 17 - 30 vuotiaita. 

Lainvalvontaa lievennettiin myöhemmin myöntämällä syyttäjille mahdollisuus jättää juttu syyttämättä. Monissa osissa Puolaa kuitenkin pidätetään edelleen huumerikollisia ja heille voidaan langettaa ankaria rangaistuksia. Joka vuosi Puolassa pidätetään noin 30 000 ihmistä huumerikoksesta epäiltynä ja suurin osa pienen määrän, pääasiassa kannabiksen, hallussapidosta.

Puolassa vieraillut huumepoliisi Aleksandr Zalichenko Kirgiisiasta vertaakin Puolan huumelainsäädäntöä Neuvostoliiton huumepolitiikkaan 1960-luvulla.

Ankara politiikka on nostattanut aktiivisen ja laajan uudistusta ajavan kansanliikkeen. Lain säätämisen aikana presidenttinä toiminut Alexander Kwasniewski liittyi myöhemmin globaalia uudistusta ajavaan maailman laajuiseen huumepoliittiseen komissioon, joka järjesti vuoden 2012 vuosikokouksensa Varsovassa.

Puolan lainsäätäjät ovatkin kuumeisesti etsimässä vaihtoehtoisia malleja politiikalleen lännestä, Washingtonin osavaltiosta. Entinen Seattlen poliisipäällikkö James Pugel vieraili Puolassa esittelemässä päättäjille kaupunkinsa vuonna 2011 aloitettua ohjelmaa Law Enforcement Assisted Diversion, jossa huumeiden pienimuotoisesta hallussapidosta ja prostituutiosta pidätetyt ohjataan suoraan hoitopalvelujen piiriin ilman kriminaalivalvonnan kiemuroita.

Seattlessa harjoitettavan politiikan mukaan pidätetty ohjataan suoraan pidätyksestä hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin ilman, että häntä kierrätettäisiin tuomioistuimessa tuomarin edessä. Pugel esitteli Seattlen järjestelmää Puolan parlamentille, tapasi lainvalvontaviranomaisia sekä puhui kansanterveyden ammattilaisten kanssa keskustellen siitä, mitkä osat Seattlen toimintamallista voisivat toimia myös Puolassa.

Lähde: Open Society Foundations 19.2.2014 

Englanniksi tekstitetty minidokumentti Puolan huumepolitiikan muutoksesta 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/610-puolassa-liberalisoidaan-yhdysvaltojen-mallin-mukaan

Jamaika dekriminalisoi ganjan tänä vuonna

Jamaikalla aloitetaan ganjan tuotanto lääketarkoituksiin. Paineet ganjan laillistamiseksi kasvavat ministerin ilmoitettua sen käytön dekriminalisoinnista tänä vuonna. Jamaika on yksi esimerkki siitä, ettei laiton huumekauppa ja sen aiheuttamat ongelmat häviä jengijohtajia vangitsemalla.

Jamaikan hallituksen tiede- ja teknologiaministeri Phillip Paulwell antoi Cannabis Commercial and Medicinal Research Taskforce (CCMRT) -työryhmälle tehtäväksi perustaa kannabikseen perustuva lääketeollisuus. Työryhmään kuuluu jäseninä Ganja Law Reform Coalition ja National Alliance for the Legalisation of Ganja -järjestöt sekä eri kansalaisryhmien edustajia.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Länsi-Intian yliopiston professori Archibald McDonald. Jamaikan johtaviin ganja-aktivisteihin kuuluvat Paul Chang ja Paul Burke ovat myös mukana työryhmässä.

Työryhmän edustaja Delano Seiveright kertoi tiedotustilaisuudessa ministeri Paulwellin ilmoittaneen myös, että Jamaika dekriminalisoi ganjan tänä vuonna, ja korostaneen sitä, ettei Jamaika tule jäämään kehityksestä jälkeen tässä asiassa.

”Ministeri kertasi Kingstonissa pitämässämme kokouksessa niitä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia etuja, joita tulemme saavuttamaan kunhan lainsäädäntömme muutetaan mitä pikimmin”, Seiveright jatkoi.

Maaliskuussa on tarkoitus perustaa ganjan kasvattajien liitto nimeltään Future Ganja Growers Association ganjan kasvatusteollisuuden käynnistämiseksi. Perustajien arvioiden mukaan teollisuus tulee tuottamaan miljardeja dollareita Jamaikan talouteen.

Paulwellin lupauksilla on parlamentin molempien pääpuolueiden vahva tuki ja Jamaikasta on tulossa englantia puhuvan Karibian alueen ensimmäinen ganjan laillistava valtio vielä tänä vuonna.

Ganjan vienti voisi tuottaa miljardeja

Ganja Law Reform Coalition, GLRC, järjesti tammikuun alussa foorumin kannabiksen laillistamisen jouduttamiseksi Itä-Intian yliopistossa.

GLRC:n puheenjohtaja Paul Chang kehotti tehostamaan kampanjointia kansanedustajien rohkaisemaksi. Hänen mielestään nyt tarvitaan nuori parlamentaarikko ottamaan johtoasema tässä asiassa sekä lisää julkisen kannatuksen osoittamista mm. mielenosoitusten muodossa.

”Me tarvitsemme nyt jonkun nuoren kansanedustajan nostamaan esille mielekkäämpiä lakiuudistuksia kuin ne varovaiset askeleet tällä hetkellä”, Chang sanoi viitaten oikeusministeri Mark Goldingin tekemiin depenalisointiehdotuksiin.

Chang uskoo lisäpainostuksen johtavan vielä parlamentin äänestykseen tästä asiasta mutta nuorten kansanedustajien pitää olla tässä asiassa aktiivisempia.

”Hallitus tekee päätöksiä vain kun sen pakottaa siihen”, tutkija Louis Moyston kommentoi Changin puhetta.

Moyston kertoi ganjan käytön historiasta Jamaikalla, että vuonna 1938 työntekijöiden kapinoinnista syytettiin ganjaa ja sen käytöstä alettiin rankaisemaan yhä ankarammin. 1970-luvulla ganjalakeja höllennettiin kuten kumottiin pakolliset rangaistukset, ja 1980-luvulla pääministeri Edward Seagan kaudella Jamaika vastusti Yhdysvaltojen vaatimuksia ja höllensi lisää ganjapolitiikkaansa.

Länsi-Intian yliopiston tohtori K'adamawe K'nife kertoi Jamaikan käyttävän 100 miljoonaa dollaria vuodessa ganjan vastaiseen taisteluun ja 2000 nuorta pidätetään vuodessa sen polttamisesta.

Foorumissa käsiteltiin kansainvälisten kokemusten valossa laillistamisen erilaisia vaihtoehtoja. Näistä puheenvuoroista tullaan myöhemmin julkaisemaan kannanotto.

Foorumin vieraina olivat mm. Wanda James ja hänen miehensä Scott Durrah Coloradosta. Pariskunta toimii Cannabis Global Initiative -järjestön aktiiveina.

Kanadalaisen MedCannAccess yhtiön toimitusjohtaja Blaine Dowdle kertoi foorumille, että ganjan kasvattaminen lääkkeeksi pelkästään Kanadan markkinoille voisi tuottaa miljardeja dollareita vuodessa. Kannabiksen kysyntä on kasvamassa Kanadassa mutta sen tuottaminen siellä maksaa paljon enemmän kuin Jamaikalla.

Hänen mukaansa kannabista käyttävien potilaiden määrä kaksinkertaistuu vuosittain ja viiden vuoden kuluttua puhutaan jo 500 000 potilaasta. Kanadan lainsäädäntö on jo valmis lääkekannabiksen tuontiin sen laillistaneesta valtiosta.

Huumepomojen pidätys ei vaikuta huumesotaan

Jamaikan nykyinen laillistamisprosessi perustuu vuosina 2000 - 2001 toimineen kansallisen ganjakomitean julkaisemaan raporttiin ’A Report of the National Commission on Ganja’. Raportin julkaiseminen oli merkki siitä, että Jamaikalla arvioitiin vanhaa politiikkaa uudestaan.

Ganjakomitean puheenjohtaja, sosiologian emeritusprofessori Barry Chevannes (1940 - 2010) julkaisi vuonna 2001 tutkimuksensa ’Crime and Drugrelated Issues in Jamaica’. 

Chevannes oli hyvin perehtynyt Jamaikan kulttuuriin ja kirjoitti rastafarismista kirjan ’Rastafari: Roots and Ideology' (1994) sekä toimitti kirjan ’Rastafari and other African-Caribbean Worldviews' (1995) saavuttaen asiantuntija-aseman myös itse liikkeen piirissä.

Chevannes väitti omien tutkimuksiensa perusteella vuonna 2001, että ganjan käyttöä ei voida tukahduttaa Jamaikalla, että ganjan tukahduttaminen merkitsee kansan tukahduttamista, koska sen käyttö on niin syvälle juurtunut kansan kulttuuriin. Hän oli myös huomannut sen, kuinka kieltolain aiheuttama tottelemattomuus vain leviää ja kasvaa nuorison keskuudessa.

Hän varoitti uudesta asekulttuurista nuorten miesten keskuudessa. Asekulttuuri tuli saarelle poliittisten puolueiden ympärille syntyneiden jengien myötä. Jamaika on Kolumbiasta Yhdysvaltoihin suuntautuvan kokaiinin salakuljetuksen reitillä, ja laiton kokaiinikauppa on tehnyt aseiden ihannoinnista maskuliinisen voiman mitan nuorten miesten keskuudessa ja lisännyt suuresti niiden kauppaa. Aseista on tullut nuorison voimasuhteiden uusi mittari.

Jamaikalla on omakohtaisia kokemuksia siitä, ettei huumesodan päästrategia vangita huumepomoja vaikuta lainkaan itse huumesotaan.

Neljä vuotta sitten suurella poliisi- ja sotilasoperaatiolla Kingstonin Tivoli Gardens kaupunginosassa napattiin pahamaineinen jengipomo Christopher ”Dudus” Coke ja luovutettiin Yhdysvaltoihin. Viisi viikkoa kestäneessä sotilasoperaatiossa osaan kaupunkia julistettiin poikkeustila ja sen aikana tapettiin yli 70 ihmistä.

Jamaikan turvajoukot juhlivat pidätystä suurena voittona mutta paikalliset asukkaat kertovat, ettei operaatiolla ollut mitään myönteistä vaikutusta heidän elämäänsä. Heidän mukaansa väkivalta on vain yltynyt. Operaatiota tutkimaan onkin nyt asetettu tutkimusryhmä.

Coke hallitsi kaupunginosaansa niin ettei muilla jengeillä eikä poliisilla ollut mitään asiaa sinne. Hän sai paikallisen väestön tuen puolelleen mm. maksamalla lasten koulutuksen.

Hänet luovutettiin Yhdysvaltoihin suorittamaan 23 vuoden vankeustuomiotaan huume- ja asekaupoista sekä murhista. Luovutuksen jälkeen hänen sukulaisensa ja kilpailevat jengit ovat taistelleet Coken valtakunnan hallinnasta. Viime vuonna yli 120 ihmistä kuoli yhteenotoissa.

Lähde: Jamaica Observer 24.2.2014, Jamaica Observer 19.1.2014, Jamaica Gleaner 21.1.2014, BBC 4.3.2014

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/607-jamaika-dekriminalisoi-ganjan-taenae-vuonna

Kansainvälisen huumepolitiikan tulevaisuus Wienissä

Wienissä järjestetään 13. - 15.3. huumepoliittinen huippukokous, jossa neuvotellaan kansainvälisen huumevalvonnan tulevaisuudesta. Kokoukselle taustamateriaalia toimittavan kansainvälisen huumevalvontalautakunnan, INCB, uskottavuus on kuitenkin ollut laskussa jo vuosia eivätkä päättäjät enää paljoa lotkauta korvaansa lautakunnan saarnoille.

Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, on jo neljänkymmenen vuoden ajan mollannut Hollannin kannabispolitiikkaa eikä petä odotuksia tämän vuoden raportissaan.

INCB toteaa Hollannin ”suvaitsevan politiikan sallivan pienten kannabismäärien myymisen ja väärinkäytön”. INCB:n mukaan tällaista suvaitsevaisuutta ei voi suvaita.

”Lautakunta toistaa aiemman kantansa, että nämä ”kahvilat” ovat ristiriidassa kansainvälisten huumausainesopimuksien säädösten kanssa”.

Siksi on hyvin arvattavaa, että INCB julistaa Uruguayn, Coloradon ja Washingtonin toteuttamat kannabiksen laillistamishankkeet ”vakavaksi uhkaksi kansanterveydelle ja hyvinvoinnille”. INCB pitää kannabiksen laillisen valvonnan muotoja ”harhaanjohtavina aloitteina”.

Uruguayn presidentti Jose Mujica antoi jälleen suoraa palautetta sekä INCB:lle että yleisemmin YK:n byrokratialle.

”YK on vanhan koulukunnan edustaja yrittäessään antaa meille korvatillikan tässä asiassa. No mehän emme lotkauta korvaamme tälle kritiikille aivan kuten suurvallat niiden tehdessä omia poliittisia päätöksiään. Me voitamme tämän erän ja osoitamme tietä muutokseen”, Mujica päästeli haastattelussa viitaten mm. presidentti Bushin politiikkaan hyökätä Irakiin ja kuinka se siunattiin YK:ssa.

Reutersille antamassaan haastattelussa Mujica haastoi Yhdysvallat ja Euroopan laillistamaan kannabis.

”Teollistuneiden valtioiden tässä täytyy tehdä se muutos. Pienen valtion on mahdollista kokeilla tällaista laillistamista mutta se on aivan yhtä mahdollista myös kehittyneelle maalle, onhan heillä siihen resursseja. Mutta on hyvin vaikeaa saada aikaan muutosta muualla maailmassa jos se ei tapahdu ensiksi kehittyneissä valtioissa.”

INCB arvostelee Obaman hallintoa

INCB suoltaa kritiikkiään myös USA:n hallitusta kohtaan siitä, että tämä on sallinut osavaltioidensa rikkoa kansainvälisiä huumesopimuksia.

”INCB toistaa sen, että tämä kehitys on vastoin huumevalvontasopimuksen asettamia ehtoja, joiden tarkoitus on rajoittaa kannabiksen käyttö vain lääkinnälliseen käyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen. INCB vaatii USA:n hallitusta takaamaan sen, että näitä sopimuksia noudatetaan koko sen valvonnassa olevalla alueella.”

Yhdysvaltojen liittovaltiojärjestelmä kuitenkin takaa sen, ettei osavaltioilla ole velvollisuutta rangaista kaikista niistä teoista, joita kongressi on säätänyt rikoksiksi.

USA:n korkein oikeus on todennut, että liittovaltio voi jatkaa kieltonsa toteuttamista niiden osavaltioiden alueella, jotka ovat päättäneet toisin. Mutta liittovaltio ei voi pakottaa osavaltioita auttamaan tässä saatikka pakottaa heitä kieltämään kannabis.

INCB:n mukaan tällä ei ole väliä. Valtio-osapuolten tulee INCB:n mukaan toteuttaa kansainvälisiä huumesopimuksia alueellaan vaikka ne olisivatkin liittovaltiomuotoisia. Sopimusvelvoitteet on sovellettava jokaisen valtio-osapuolen koko alueella mukaan lukien osavaltiot ja provinssit.

INCB mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen hallituksen tulee toteuttaa kannabiksen kieltolakia riippumatta siitä, mitä sen perustuslaki sanoo. Mutta onko tämä INCB:n ajama linja todella kansainvälisissä huumesopimuksissa säädettyä politiikkaa?

Kansainväliset sopimukset vs. kansallinen lainsäädäntö

Vuoden 1961 huumausaineyleissopimus sanoo sopimuksen noudattamisen riippuvan ”perustuslakeihin säädetyistä rajoituksista” ja niiden soveltamisessa ”pitää ottaa huomioon sopijaosapuolten perustuslailliset, lailliset sekä hallinnolliset järjestelmät”. Vuoden 1971 psykotrooppisten aineiden sopimuksessa ja vuoden 1988 laitonta kauppaa koskevassa sopimuksessa on samanlaiset ehdot niiden soveltamiseksi.

Voiko INCB siten väittää, ettei ”valtion lainsäädännöllä” ja ”liittovaltiorakenteella” ole mitään vaikutusta valtion velvollisuuksiin näiden sopimusten soveltamisessa?

”INCB on yksinkertaisesti väärässä väitteensä kanssa. INCB väittää, että sen kapea ja kriminalisoiva sopimusten tulkinta ylittää valtioiden perustuslain, ja tämä ei pidä paikkaansa sopimustekstin valossa”, Kanadan HIV/AIDS Legal Network -järjestön toiminnanjohtaja Richard Elliott selittää.

INCB vetoaa kansainvälisien sopimuksien soveltamisesta laaditun Wienin sopimuksen artiklaan 27, jossa todetaan, että ”osapuoli ei voi vedota omaan lainsäädäntöönsä perusteluna sille, ettei se noudata sopimusta”. INCB mainitsee myös artiklan 29, jossa todetaan, että ”sopimus sitoo jokaista osapuolta koko sen alueella, jollei sopimuksesta voida johtaa muuta tarkoitusta tai siitä on muuten sovittu”.

”Yleinen periaate sopimustulkinnoissa on se, että erityinen artikla tai käsky sivuuttaa yleisen”, Thomas Jefferson korkeakoulun huumepolitiikkaan erikoistunut professori Alex Kreit toteaa.

Tässä tapauksessa valtion perustuslain periaatteet ylittävät kansainvälisen huumesopimuksen pykälät vaikka INCB pitää niitä yhdentekevinä. Siksi Yhdysvaltojen hallitus ei riko kansainvälistä oikeutta salliessaan osavaltioidensa laillistaa kannabis.

Kenen mandaatilla INCB toimii?

INCB:n väite siitä, että valtioiden pitää alistaa omat lainsäädäntönsä ja perustuslakinsa huumesopimusten velvoitteille, ei pidä paikkaansa edes sen oman toiminnan valossa. Esimerkkinä tästä on Saudi-Arabian soveltamat kuolemantuomiot miekalla mestaamalla.

Viime vuoden raportissaan INCB ylistää Saudi-Arabiaa sen ”sitoutumisesta kaikkien kolmen kansainvälisen huumesopimuksen velvoitteiden noudattamiseen” sekä kiittelee ”valtion huumesotaan sitoutuneita virastoja niiden taistelusta huumeiden väärinkäyttöä ja salakuljetusta vastaan”.

Tämä velvoitteiden noudattaminen on Saudi-Arabiassa vuonna 2011 aiheuttanut ainakin 82 ihmisen kaulan katkaisemisen miekalla huumerikoksista Harm Reduction International -järjestön vuosiraportin mukaan.

Harm Reduction International -järjestön tiedustellessa INCB:n kantaa kuolemantuomioiden langettamiseen huumerikoksista kannattikin lautakunta yllättäen maan omien lakien kunnioittamista - minkä se aina kumoaa haittojen vähentämisen tai kannabiksen lääkekäytön kohdalla.

”Huumerikoksista langetettavien rangaistusten päättäminen on yksinomaan jokaisen valtion tehtävä ja siksi kansainvälisen yhteisön INCB:lle antaman mandaatin ja vallan ulottumattomissa”, INCB vastasi.

Vaikka INCB näyttää ottaneen itselleen piiskurin roolin valtioiden pitämisessä kieltolain kaidalla polulla, ei tämä kuitenkaan ole sen mandaatti vuoden 1961 sopimuksen mukaan.

”INCB luotiin toimielimeksi, jonka tehtävänä on valvoa huumeiden kansainvälistä liikennettä ja taata, että valtiot saavat lailliset määrät tarvitsemiaan kipulääkkeitä eikä laillisia lääkkeitä ajautuisi laittomille markkinoille”, London School of Economics korkeakoulun kansainvälisen huumepolitiikkaprojektin koordinaattori John Collins täsmentää.

”INCB:n perustehtävä on tarjota luotettavaa tilastointia kansainväliselle valvontakoneistolle yhteistyöhengessä. Sen nykyinen asema kansainvälisenä sopimusten toimeenpanijana tai ”sopimusten valvojana”, kuten he itse kutsuvat itseään, ei perustu mihinkään sopimukseen.”

1970-luvulta alkaen Yhdysvallat ja muut kieltolakiin ideologisesti suhtautuneet valtiot alkoivat muuttaa INCB:tä omaksi saarnastuolikseen, josta paasata sanomaansa.

”Tämän seurauksena INCB toistuvasti ylittää sopimuksissa annetun mandaattinsa ja tuputtaa sellaisia politiikan muotoja, jotka eivät perustu mihinkään tutkimukseen eivätkä edes sopimuksiin”, Collins esittää yhteenvetonaan.

”Itsensä ”sopimusten valvojaksi” nimittänyt INCB puolustaa sellaisia sopimuksia, jotka ovat täynnänsä laillisia ja tieteellisiä ristiriitoja, kuten jopa ristiriitoja YK:n muiden sopimusten ja normien kanssa”, Transform Drug Policy Foundation ajatushautomon ulkoasian johtaja Danny Kushlick jatkaa INCB:n kritiikkiä.

”Kannabiksen kiellon perustaksi ei ole koskaan esitetty tieteelliset kriteerit täyttävää selontekoa. INCB:n puheenjohtaja Raymond Yansin alentava ja ylimielinen käytös Uruguayn hallitusta kohtaan murentaa INCB:n uskottavuutta entisestään. Uudistuksia kehittävien valtioiden pitää vain jättää INCB:n suositukset huomiotta tai lopettaa vuoropuhelu kokonaan. Itse asiassa INCB on itse allekirjoittanut oman kuolemantuomionsa”, Kushlick pamauttaa johtopäätöksenä.

CND 2014 ja UNGASS 2016

13. - 15.3. Wienissä päätetään kansainvälisen huumepolitiikan tulevaisuudesta. Siellä pidetään YK:n huumekomission, CND, 57. kokous, jonka teemana on YK:n erityisyleiskokous järjestäminen huumepolitiikasta vuonna 2016, UNGASS 2016. Edellinen YK:n erityisyleiskokous huumepolitiikasta järjestettiin vuonna 2009, jolloin pääteemana oli huumeiden hävittäminen kokonaan maapallolta.

INCB:n raporteista, asemasta ja uskottavuudesta pitää olla kiinnostunut sen takia, koska CND:n kokouksien perustana käytetään INCB:n lausuntoja ja arvioita. Sen monopoliasema huumepoliittisena ajatushautomona on kuitenkin rapissut ja äreiden uradiplomaattien tuomioilla ei ole enää suurta pelotusarvoa.

Bolivia kävi kansainvälisen huumevalvontabyrokratian mankelin läpi ennen Urguayta laillistaessaan perinteisen kokapensaan lehtien käytön, ja maa on edelleen suvereeni valtio. Nykyään monet poliittiset johtajat ja kansalaiset ymmärtävät INCB:n ajaman politiikan olevan tehotonta ja jopa vaarallista.

Yleensä kansainvälinen keskustelu huumeista on ollut olemassaolevan järjestelmän hymistelyä. Vuonna 2016 tämä asia tulee muuttumaan.

Koskaan aiemmin ei niin moni hallitus ole tuonut julkisuuteen tyytymättömyyttään kansainväliseen huumevalvontaan. Eikä koskaan aiemmin kansalaisyhteiskunta ole asettanut huumevalvonnan uudistamista esityslistoilleen siinä laajuudessa ja painostanut hallituksia muuttamaan huumelakeja kuin tällä hetkellä. Koskaan aiemmin ei haittoja vähentävän politiikan tuottamia terveydellisiä etuja ole nähty yhtä selvästi. Ensimmäisen kerran historiassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ollaan selvästi tyytymättömiä.

YK:n erityisyleiskokous 2016, UNGASS 2016, on ainutlaatuinen mahdollisuus lopettaa huumesodan kauhut ja asettaa terveys, ihmisoikeudet ja turvallisuus etusijalle.

Kokouksen kulkua kansalaisten näkökulmasta seuraa eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio ENCOD. Wienin aktivistiryhmässä ovat mukana kansalais- ja laillistamisaktivisti Chakib El Khayari Marokosta, kirjailija Doug Fine Yhdysvalloista, Bolivian entinen coca-asioista vastaava ministeri Dionisio Nuñez sekä ENCOD:n edustajat Janko Belin ja Joep Oomen.

ENCOD viestittää ulkomaailmaan siitä, mitä Wienin kokouksessa tapahtuu. Wieniin on perustettu vaihtoehtoinen mediakeskus, CNDblog, joka tuottaa uutisia, lähettää haastatteluja, lehdistötiedotteita ja Twitter-viestejä.

Lähde: High Times 7.3.2014, The Huffington Post 14.2.2014, The Huffington Post 4.3.2014, Reason 5. 3. 2014, Forbes 7.3.2014, ENCOD 1.3.2014, Open Society Foundations

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/609-kansainvaelisen-huumepolitiikan-tulevaisuus-wienissae

Washington DC dekriminalisoi kannabiksen käytön

Liittovaltion lain ja todellisuuden välinen kuilu vain laajenee Yhdysvalloissa pääkaupunki Washington DC:n dekriminalisoitua pienten kannabismäärien hallussapito ja käyttö. Pääkaupungista tulee yksi USA:n liberaaleimmista kaupungeista kannabiksen valvonnassa sen oltua tähän asti yksi rasistisimmista. Selvä enemmistö kaupungin asukkaista on valmis jo laillistamiseen.

DC:n kaupunginvaltuusto poisti 10 - 1 äänestystuloksella vanhan lain, joka langetti alle unssin kannabismääristä tuhannen dollarin sakot tai jopa puoli vuotta vankeutta.

Uuden lain mukaan hallussapidosta voidaan langettaa 25 dollarin sakko, joka on verrattavissa pysäköintisakkoon. Julkisesta käytöstä voidaan edelleen langettaa korkeintaan 500 dollarin sakko tai korkeintaan kahden kuukauden vankeusrangaistus. Washington DC:n hallintomallin mukaan uusi laki käy läpi kahden kuukauden käsittelyn Yhdysvaltain kongressissa ennen voimaan astumista.

DC:stä tuli seitsemästoista kannabiksen käytön dekriminalisoinut osavaltio ja siitä on tulossa yksi Yhdysvaltain liberaaleimmista kaupungeista kannabiksen käytön valvonnassa.

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden jälkeen valtakuntamme lievimpiä rangaistuksia jaetaan nyt pääkaupungissa”, Marijuana Policy Project -järjestön projektipäällikkö Dan Riffle selitti.

”Tämä oli merkittävä edistysaskel, koska olemme maamme pääkaupunki, ja olen siitä ylpeä”, kaupunginvaltuuston jäsen Tommy Welsh sanoi.

Tämä edistysaskel on erityisen tärkeä, koska pääkaupunki oli uudistukseen saakka Yhdysvaltain huumesodan pahimpia pesäkkeitä: vuonna 2010 DC:n poliisi teki 846 kannabikseen liittyvää pidätystä 100 000 asukasta kohti maan keskiarvon ollessa 256.

Lisäksi pidätykset ovat olleet muuta maata paljon rasistisempia: DC:ssä mustan oli 8 kertaa todennäköisempää joutua pidätetyksi kuin valkoisen maan keskiarvon ollessa 3,73.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan Washington DC:n asukkaista jo 63% kannattaa kannabiksen laillistamista ja puolet vastustajistakin kannattaa rangaistusten lieventämistä. Pääkaupungin ensimmäinen kannabiksen jakelupiste potilaille avattiin viime vuonna.

”Washington on menossa oikeaan suuntaan mutta tarvitaan kattava ratkaisu kannabiksen kieltolaille. Meidän pitää vielä ratkaista se, mistä ja miten kuluttajat saavat kannabiksensa. DC:n pitää verottaa ja valvoa kannabiskauppaa kuten alkoholikauppaa sen sijaan, että jätämme kannabiskaupan diilereiden ja kartellien käsiin”, Riffle täsmentää.

Lähde: Policy Mic 5.3.2014, MPP 4.3.2014

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/608-washington-dc-dekriminalisoi-kannabiksen-kaeytoen

Kannabiksen laillistaminen vähentää nuorten miesten kuolleisuutta

Kannabiksen laillistaminen pelastaa ihmishenkiä tuoreiden tutkimusten mukaan. Lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa varsinkin nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet. Kannabiksen laillistaminen vähentää myös alkoholin kulutusta, mikä vähentää liikenneonnettomuuksia.

Virallisen valistuksen vastaisesti American Public Journal of Health -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaminen on vähentänyt itsemurhia 5% koko väestössä ja nuorten miesten keskuudessa peräti 10%.

Tutkijaryhmä selvitti vuosien 1990 - 2007 väestötietojen perusteella itsemurhalukujen vaihteluja kannabiksen lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa. Vertailuryhmänä olivat kannabiksen kriminalisoinnin säilyttäneet osavaltiot. Laillistaneissa osavaltioissa 20 - 29 vuotiaiden miesten itsemurhat vähenivät 10,8% ja 30 - 39 vuotiaiden keskuudessa 9,4%.

”Kannabiksen laillistamisen vastustajat viittaavat lukuisiin tutkimuksiin, joissa on löydetty positiivinen suhde kannabiksen käytön ja masennuksen, paniikkikohtausten, psykoosien, skitsofrenian sekä itsemurha-ajatusten välillä”, tutkijat selittävät tutkimustaan.

”Kannabiksen käytön ja tällaisten vaikutusten välinen suhde voi kuitenkin olla seurausta jostakin vaikeasti mitattavissa olevasta riippumattomasta tekijästä kuten persoonallisuus”, he jatkavat.

”Kannabiksen laillistamisen ja nuorten miesten itsemurhien välinen negatiivinen suhde sopii yhteen sen hypoteesin kanssa, että kannabiksen käytöllä yritetään selvitä elämän stressiä aiheuttavissa tilanteissa”, tutkijat päättelevät ja huomauttavat, että jotkin miehet käyttävät myös alkoholia elämän stressitilanteissa selviytymisstrategiana. Naisten osalta ei havaittu samanlaista kehitystä ja tätä asiaa pitäisi tutkia enemmän

Tutkimus tukee viime vuonna Journal of Law and Economics -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta, jossa havaittiin liikenneonnettomuuksien vähentyneen 8% - 11% vuodessa sen jälkeen kun kannabis oli laillistettu. Laillistamisen jälkeen oluen myynti laski 5% ja rattijuoppojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet 13,2%.

Kannabiksen laillistamisella on selvästi nuorten miesten elämänlaatua ja elämässä selviämisen edellytyksiä parantavia vaikutuksia, hehän ovat joutuneet kantamaan huumesodan raskaimman taakan eli syyllistämisen, marginalisoinnin ja kriminalisoinnin.

Lähde: PBS 6.2.2014, Journal of Law and Economics, Vol. 56, No. 2 (May 2013), American Public Journal of Health 2014

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/600-kannabiksen-laillistaminen-vaehentaeae-nuorten-miesten-kuolleisuutta

Ranskan ensimmäinen laillistamisaloite senaatissa

Ranskassa on Euroopan tiukimpiin kuuluvat huumelait mutta silti ranskalainen nuoriso käyttää kannabista Euroopan ennätystahtiin. Ranskassakin on keskusteltu laillistamisesta mutta se ei ole edennyt mihinkään ennenkuin vasta nyt senaattori Esther Benbassan esiteltyä kannabiksen laillistamisaloite senaatissa.

Kannabiksen polttamisesta voi Ranskassa saada vuoden vankeutta ja 3750 euron sakot - ensikertalaisena. Silti 13,4 miljoonaa ranskalaista on kokeillut sitä ainakin kerran. Jopa Ranskan pääjetson, sisäministeri Manuel Valls myönsi vastikään kokeilleensa sitä ”ehkä kerran”.

Ranskalla on epämieluisa johtoasema nuorten kannabiksen käytössä: vuonna 2011 24% 16-vuotiaista nuorista ilmoitti käyttävänsä kannabista vähintään kerran kuussa. Kannabispolitiikassa Ranska on täydellinen vastakohta pohjoiselle naapurilleen Hollannille, missä käyttö dekriminalisoitiin jo 40 vuotta sitten.

Vasta tämän vuoden tammikuussa viranomaiset ilmoittivat hyväksyvänsä kannabissuihke Sativexin reseptilääkkeeksi mutta vain MS-taudin oireiden lievittämiseen.

Vihreää puoluetta edustava senattori Esther Benbassa uskoo ajan koittaneen muutokselle ja hän esitti tiistaina 28.1 Ranskan senaatille lakialoitteen, joka loisi valtion monopolin kannabiksen myymiselle aikuisille. Lakialoitteen tarkempi sisältö julkaistaan 6. helmikuuta.

”Aihe on vieläkin tabu Ranskassa. Täällä kuvitellaan, että jos kannabis laillistetaan, alkavat kaikki lapsia myöten käyttämään sitä. Maamme politiikka on maanosamme tiukimpia ja silti kannabiksen käyttäjien määrä kasvaa. Tässä on selvä ristiriita”, Benbassa selittää aloitteensa taustaa.

”Olemme työstäneet tätä lakia jo pitkään mutta tämä ajankohta liittyy siihen, mitä tällä hetkellä tapahtuu Yhdysvalloissa. Huomasimme keskustelun ajankohdan olevan käsillä, koska Washingtonissa ja Coloradossa muutettiin lakia. Kieltolaki on turha.”

”Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lausunto kannabiksen haitattomuudesta verrattuna alkoholiin sai meidät tarttumaan tilanteeseen.”

”On järkevää laillistaa kannabis, jotta sen käyttöä voitaisiin valvoa. Esimerkiksi jos aiomme valvoa kasvatusta ja jakelua, niin miksi emme valvoisi myös laatua? Miksi emme tehostaisi käytön ehkäisemistä? Miksi emme turvaisi lapsiamme koulujen edustalla huumeita myyviltä diilereiltä?”

”On tunnustettava se tosiseikka, että ihmiset käyttävät kannabista. Joten otetaan vastuu tästäkin.”

”Hollantiin verrattuna olemme todella jälkijunassa. Ranskassa ollaan hyvin ankaria huumeita kohtaan mutta myös moniin muihin asioihin. Poliitikkomme laativat lakeja vain turvallisuuden näkökulmasta.”

”Olin radiossa haastateltavana ja lääketieteen professori kysyi minulta, että aionko jakaa hasista kouluissa. Edelleen löytyy tahoja, jotka yrittävät hämätä ihmisiä väittämällä ”vasemmistolaisten yrittävän tuhota Ranskan”. He väittävät, että me haluamme kaikkien lasten polttavan kannabista ja tehdä yhteiskunnastamme heikko. Tämä ei ole totta.”

”Yhdysvallat on konservatiivinen mutta pragmaattinen valtio. Ranska on konservatiivinen muttei pragmaattinen.”

Kysymykseen siitä, onko hän itse koskaan polttanut kannabista, Benbassa vetosi ranskalaiseen perinteeseen pidättäytyä kommentoimasta yksityiselämäänsä julkisuuden henkilönä.

”Se on yksityisasia enkä aio puhua siitä”, Benbassa lopetti haastattelunsa.

Lähde: Local 30.1.2014 

Kuva: Senaattori Esther Benbassa keskustelee kannabiksen laillistamisesta Ranskassa 26.2. 

URL: http://www.tusky.fi/uutiset/606-ranskan-ensimmaeinen-laillistamisaloite-senaatissa