Uruguayn valtio alkaa myymään kannabista yhden dollarin grammahintaan vuoden 2014 lopulla maan huumepolitiikasta vastaavan Julio Calzadan ilmoituksen mukaan. Uudistuksen tarkoitus on viedä laittomilta markkinoilta kilpailuetu. Parlamentin alahuone hyväksyi lakialoitteen kesällä 2013 ja senaatin odotetaan hyväksyvän se 10.12. järjestettävässä äänestyksessä. Uruguaylla on pitkät perinteet päihdekaupan valvonnasta, mikä tekee siitä hyvän maan kokeilla kannabiksen valvottua kauppaa.
”Uruguaysta tulee maailman ensimmäinen täysin itsenäinen valtio, joka valvoo kannabiksen tuotantoa, jakelua, myyntiä, kulutusta ja tieteellistä tutkimusta”, selittää lakiluonnosta laatimassa ollut kansanedustaja Julio Bango.
Valtio on varautunut siihen, että se häviää alussa häätäessään laittomat kauppiaat markkinoilta mutta monopoliaseman saavutettuaan valtiolla on luvassa huomattavat tulot. Arvioiden mukaan 10% maan 3,3 miljoonasta asukkaasta käyttää kannabista. Nykyinen laki sallii käytön ja ”järkevän määrän” hallussapidon mutta kieltää myymisen. Uusi laki korjaa tämän ristiriidan.
Hallitus perustaa kannabiksen tutkimusinstituutin valvomaan kannabiskauppaa, jakelemaan siemeniä, luomaan tutkimuskäytännöt ja säätelemään teollisuutta. Kannabismarkkinoiden arvoksi on laskettu 30$ miljoonaa vuodessa Martin Fernándezin mukaan, joka on Association of Cannabis Studies -järjestön lakiasiantuntija. Hänen mukaansa 20% uruguaylaisista on kokeillut kannabista mutta hän myöntää kaikkien lukujen olevan arvioita.
”Laittomien markkinoiden arvioiminen on vaikeaa aivan kuten ihmiskaupan tai asekaupan arviointi. Laillistamisen myötä saamme selkeän kuvan tilanteesta.”
Uusi talous nousussa
Monilla tahoilla seurataan liiketoiminnan mahdollisuuksia. Katutasolla lain läpimeno lisää kasvatuskauppojen myyntiä. Montevideossa toimivassa UruGrowssa on jo koettu mullan, kasvatustelttojen, lannoitteiden ja muiden oheistarvikkeiden myynnin reipas kasvu.
”Laajennamme nopeasti. Puoli vuotta sitten myimme 200 litraa multaa viikossa mutta nyt jo yli 1000 litraa. Meidän pitää muuttaa pian isompiin tiloihin”, kaupan edustaja Juan Andrés "Guano" Palese kertoo.
Lääketeollisuus aikoo sijoittaa suuria summia, koska Uruguayssa kannabislääkkeiden kehittäminen ja testaaminen on helpompaa kuin muissa maissa. Bangon mukaan useat kansainväliset tutkimuslaboratoriot ovat käyneet neuvotteluja yhteistyöstä tai rahoituskuvioista.
”Meiltä löytyy pohjaa hampputeollisuudelle, bioteknologialle ja marihuanan viljelyyn. Olen juuri palannut konferenssimatkalta USA:sta, jolla käsiteltiin näitä aiheita. On paljon tuotteita, joilla on markkinapotentiaalia: voiteita, öljyjä, makeisia, kapseleita sekä lääkkeitä MS-tautiin ja syöpään. Näitä pitää tutkia tieteellisesti, mikä on rajoitettua muissa maissa. Meillä ei enää ole tätä haittaa. Tämä on kokonaan uutta taloudellista toimintaa”, Bango jatkaa.
Halpa, laillinen ja korkealuokkainen marihuana houkuttelisi varmaan paljon turisteja mutta viranomaiset ovat tiukkoina siitä, että viimeisenä he haluavat Uruguayn muuttuvan ”Latinalaisen Amerikan Amsterdamiksi”. Ainoastaan kansalaiset voivat ostaa kannabista ja jälleen myynti on kielletty.
”Yritämme oppia muiden maiden tekemistä virheistä”, Fernandez selittää.
Uruguayn valtion kannabismonopoli
Vielä käsittelyssä olevan lain mukaan valtion virasto alkaa myöntämään lupia kannabiksen kasvattajille ja valvoo sen jakelua ja myyntiä niiden samojen apteekkien kautta, joista ihmiset hakevat myös pääsärkylääkkeensä ja hammastahnansa. Luvan saaneet ostajat voivat ostaa sitä enintään 40 grammaa kuukaudessa. Hallitus kannustaa kannabisosuuskuntia ja ihmisiä kasvattamaan omia kasvejaan hallituksen hyväksymistä lajikkeista. Yksi henkilö saa kasvattaa enintään 480 grammaa kannabista vuodessa.
Yhdysvalloissa kaksi osavaltiota, Washington ja Colorado, laillistavat kannabiskaupan alueellaan mutta liittovaltion laissa kaikki tekomuodot ovat edelleen laittomia. Hollannissa ja Portugalissa huumeiden käyttö on dekriminalisoitu ja muut tekomuodot ovat edelleen virallisesti laittomia. Espanjan kannabisklubitoiminta perustuu politiikassa tehtyihin priorisointeihin eikä hallitus ole virallisesti laillistanut kannabista.
Uruguayn laki erottuu kaikista muista kannabiksen valvontakokeiluista siinä, että hallitus valvoo koko kannabistuotantoa kasvatuksesta kulutukseen. Yksittäiset ihmiset, osuuskunnat ja yksityisyritykset saavat kasvattaa tietyn määrän kannabista kuukaudessa mutta yritykset saavat myydä sitä kuluttajille vain valtion omistamien apteekkien kautta. Kuluttajien pitää rekisteröityä valtiolle ja kulutus rajoitetaan korkeintaan 40 grammaan kuukaudessa.
Laillistamisen tärkein elementti on hintataso
Tällainen valvonta saattaisi ehkäistä Uruguayn kannabiksen käyttäjiä jättämästä laittomia markkinoita mutta hintataso on tässä ratkaiseva tekijä. Hallituksella on kaksi keinoa houkutella käyttäjät laillisille markkinoille: hintataso ja laatuvalvonta. Tällä hetkellä kannabiksen hintataso vaihtelee alueittain ja voi nousta jopa 5 dollariin grammalta.
Uruguayn kansallisen huumekomitean pääsihteeri Julio Calzada kertoo tämän hetkisen hintatason laittomilla markkinoilla olevan 2,50 dollaria grammalta. Galdaza ilmoitti lokakuussa valtion alkavan myymään kannabista dollarin grammahintaan. Tämän hinnan uskotaan olevan tarpeeksi houkutteleva ja vievän laittomien markkinoiden kilpailukyvyn, mikä on uudistuksen päätavoite.
Lakialoitteessa on mukana selkeät ohjeet kannabiksen kasvattamiseksi, joilla aiotaan eliminoida huumeiden salakuljettajien käyttämät keinot muuttaa kannabiksen vahvuutta. Laillisesta kannabiksesta tulee siten kuin maalaisjuusto: tuoretta ja lähituotantoa. Hallituksella on oikeastaan kolmaskin houkutin: mahdollisuus liittyä sosiaaliseen kannabisklubiin.
Eikä tämä ole pelkkä mahdollisuus vaan lakialoitteella jopa kannustetaan omaehtoiseen kannabiksen tuotantoon. Jokainen täysi-ikäinen saa kasvattaa kotonaan kuusi kasvia tai liittyä osuuskuntaan, joiden sallitaan kasvattaa 99 kannabiskasvia.
Neljäntenä laillistetaan kannabiksen lääkekäyttö.
Lain rajoitukset liittyvät ikään ja autolla ajamiseen. Alle 18 vuotiaiden ei edelleenkään sallita käyttää kannabista ja autolla ajaminen kannabiksen vaikutuksen alaisena pysyy laittomana.
Uruguaylla on päihdevalvonnan perinteitä
Kannabiksen laillistamista puolustaessaan presidentti Jose Mujica on vedonnut maansa päihdemarkkinoiden valvontaan: Uruguayn valtio on valmistanut ja myynyt rommia, vodkaa ja konjakkia jo sadan vuoden ajan. 1900-luvun alussa presidentti Jose Batlle y Ordonez halusi valtion monopolisoivan alkoholin tuotannon.
“Don Jose Batlle y Ordonezilla oli rohkeutta tähän. Valtio otti sen tehtäväkseen ja monopolisoi alkoholin, koska se ei kyennyt lopettamaan sen käyttöä. Ordonez sanoi, ettei ainakaan myrkytetä ihmisiä: alkoholin tulee olla hyvää”, Mujica kertoi suositussa radio-ohjelmassaan.
Batlle y Ordonez oli muutenkin edellä aikaansa sosiaalisten olojen kehittämisessä Latinalaisessa Amerikassa. Hän mm. erotti valtion kirkosta, sääti kahdeksan tunnin työpäivän ja äitiysloman. Alkoholilla oli hänelle muutakin merkitystä: hän halusi sen tuottavan hallitukselle rahaa ja taata maanviljelijöille vakaan tulolähteen rahoittamalla kansallisen polttoaineen tuotannon.
Batlle y Ordonez kuoli vuonna 1929 näkemättä kaikkia unelmiansa toteutuneena mutta kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen Uruguayn hallitus perusti Ancap nimisen valtion monopolin, joka yhä jalostaa ulkomailta tuotua öljyä ja tislaa viinaa vierekkäisissä tehtaissa Montevideossa. Ancapin viskin myynnin huippuna vuonna 1970 se myi 332 000 litraa mutta vuonna 1996 se menetti alkoholimonopolinsa.
Vuonna 2002 presidentti Jorge Batlle loi uuden yksityistetyn Ancapin hoitamaan valtion omistamaa tislausyhtiötä, joka työllistää 60 ihmistä ja tuottaa miljoona dollaria voittoa vuodessa ilman mitään valtion tukiaisia. Valtaa pitävän puolueen senaattori Lucia Topolansky on samaa mieltä siitä, että viskin valmistus on ollut hyvä malli kannabisprojektille.
”Silloin aikoinaan ihmiset tislasivat itse viinaa saaden välillä aikaan myrkyllisiä sekoituksia. Tällöin hallituksessa tajuttiin se, että ihmiset vain jatkavat juomista mutta meidän pitää tarjota laadukas tuote, jolla ei ole vaarallisia haittavaikutuksia. Näin hallitus otti tuotannon hoitaakseen”, Topolansky selittää.
Hänen mielestään heidän piti nyt tehdä sama kannabiksen kanssa, joka on ollut pitkään laillista käyttää muttei myydä. Tämä asettaa ihmiset rikollisten armoille.
”Kannabiksen käyttäjät saavat kannabiksensa diilereiltä, jotka voivat sekoittaa siihen muita riippuvuutta aiheuttavia aineita tai myydä heille jotakin aivan muuta. Tämä tapahtuu lain selän takana, minne meillä ei ole pääsyä. Valtion pitää valvoa näitä markkinoita kuten teimme aikaisemmin alkoholin kanssa.”
Hallituksen tavoitteena on vähentää kannabiksen kulutusta valvomalla tiukasti sen laillisia markkinoita ja rankaisemalla niitä, jotka kasvattavat, myyvät ja käyttävät laittomasti. Alkoholin valvonta auttaa tässä Uruguayn huumetsaarin Julio Calzadan mukaan. Hänen virastossaan alkoholia pidetään porttiaineena kannabiksen käyttöön ja niinpä toinen laki kongressin työpöydällä rajoittaisi alkoholin mainontaa ja kieltäisi sen myymisen yöllä muualla kuin baareissa ja ravintoloissa.
Calzada kertoo liian monen opiskelijan juovan vaarallisia määriä alkoholia ja kehitys on huolestuttavaa: vuonna 2006 joka neljäs oli ollut vakavassa alkoholimyrkytystilassa ja viime vuonna jo joka kolmas. Calzada ei syytä valtion alkoholimonopolia näistä käytösongelmista. Päinvastoin hän antaa sille kunnian vaarallisten alkoholijuomien eliminoimisesta.
”Valtio sai pontikantekijöiden aiheuttamat kuolemat loppumaan aivan kuten Mujica sanoi. Nyt meidän pitää toimia kannabiksen suhteen, koska ihmiset eivät tiedä mitä he ostavat aivan kuten ihmiset eivät tienneet alkoholia 1930-luvulla ostaneet.”
Tupakanvalvonta toinen esimerkki
Uruguayn hallituksen harjoittama tupakanvalvonta on toinen esimerkki, joka osoittaa sen kykenevän hoitamaan myös kannabiksen laillistamisen. Vuonna 2006 hallitus sääti vallankumouksellisen tupakanvastaisen lainsäädännön, joka sai korkeimman mahdollisen tupakanvalvonnasta myönnettävän palkinnon, Philip Morrisin haasteen oikeuteen.
Laki kielsi julkisen polttamisen, mainonnan, peitti 80% tupakka-askista varoituksilla, nosti veroja 70%:iin ja kielsi termien ”mieto” tai ”kevyt” käyttämisen. Tulokset olivat huomattavia: vuoteen 2011 mennessä enää 25% uruguaylaisista tupakoi (32% vuonna 2006) ja nuorison tupakointi on vähentynyt joka vuosi 8%:lla. Sydänkohtaukset vähenivät 17%.
Silloinen presidentti Tabare Vazquez oli lääkäri, jonka äiti ja sisko kuolivat syöpään joten hän tiesi, mitä oli tekemässä.
Niin tietää myös nykyinen presidentti Jose Mujica. Uruguay sai piintyneen tupakoinnin vähenemään siirtämällä vuoden 2006 lailla täysin valvomattomat tupakkamarkkinat valtiovallan tiukkaan valvontaan. Tämä valvontakokeilu osoitti, että valtio on kykenevä myös kannabiksen käytön valvontaan, tuotteen, jonka kauppa on rehottanut kansainvälisillä laittomilla markkinoilla täysin valvomattomana.
Kannabiksen valvonta helpompaa kuin tupakan valvonta
Kannabiksen valvonta voi itse asiassa olla helpompaa kuin tupakan. Uruguayssa tupakka on tärkein ehkäistävissä olevien tappavien tautien aiheuttaja vastaten 14%:sta aikuisväestön kuolleisuudesta.
Kannabis puolestaan ei aiheuta syöpää ja alle 10% kannabiksen käyttäjistä tulee riippuvaiseksi verrattuna tupakoijien 32%:iin ja alkoholin käyttäjien 15%:iin. Kannabiksen käyttö ei aiheuta yliannoskuolemia kuten vaikkapa reseptilääkkeet. Ja vain murto-osa uruguaylaisista käyttää kannabista verrattuna tupakoijiin (850 000) tai alkoholisteihin (400 000).
Kannabiksen käyttäjien määräksi arvioidaan 10% väestöstä, joista päivittäiskäyttäjiä arvioidaan olevan vain 20 000.
Kannabiksen laillistamisessa on muuallakin vedottu kansalaisten turvallisuuteen: laittoman kaupan tuominen julkiseen valvontaan murtaa laittomia markkinoita ja vähentää väkivallan syitä. Tämä argumentti pätee varsinkin Meksikossa. Uruguayssa väkivallan taso on alhainen mutta kansanterveydellinen argumentti on aivan yhtä pätevä syy laillistamiselle.
Ilman luotettavaa tietoa ei voida luoda vaikuttavaa politiikkaa
Hallituksen ottaessa markkinat monopolikseen saa se kaiken tiedon siitä, kuinka paljon markkinoilla on tuotetta, mistä se tulee ja kuka sitä ostaa. Tämän tiedon varassa voidaan estää kannabiksen ajautuminen ulkomaille tai lasten käsiin. Tieto auttaa viranomaisia myös kohdistamaan käytön ehkäisykampanjoitaan, luomaan tehokkaita houkuttimia lopettaa käyttö ja tarjoamaan terveyspalveluita sinne, missä niitä tarvitaan.
Valvonta auttaa hallitusta pitämään huumemarkkinat erillään, mikä suojelee kannabiksen käyttäjiä kovien aineiden kaupalta. Valvonta mahdollistaa laadun valvonnan, mikä vähentää käyttäjien riskiä saada jatkettuja tuotteita.
Presidentti Vazquezin ilmoitettua tupakanvastaisesta suunnitelmasta arvostelijat sanoivat, ettei latinalais-amerikkalaisella valtiolla ole institutionaalista kykyä toteuttaa niin laajaa uudistusta. Uruguayn menestys osoitti kriitikoiden olevan väärässä. Se osoitti, että kunnianhimoinen ja uusia ajatuksia kokeileva kansanterveyspolitiikka voi valvoa päihteitä ja kohentaa kansanterveyttä, ja tämä pisti liikkeelle tupakanvastaisen politiikan aallon maanosassa.
Kannabiksen laillistamalla Uruguay astuu Latinalaisen Amerikan valtioiden johtoon kehityksessä kohti järkevää, vastuullista ja vallitsevan todellisuuden huomioon ottavaa huumepolitiikkaa, jossa kansanterveys on tärkeämpää kuin rankaiseminen, ihmiset tärkeämpiä kuin politikointi.
Vielä mahdollisuus kansanäänestykseen
Uruguayn yleinen mielipide on edelleen laillistamista vastaan. Kesäkuussa 2012 66% mielipidekyselyyn haastatelluista vastusti hanketta, mikä on tippunut elokuuhun 2013 mennessä 61%:iin. Samana aikana laillistamisen kannatus on noussut 21%:sta 28%:iin.
Mutta kysyttäessä mistä ihmiset haluaisivat kannabiksen käyttäjien hankkivan kannabiksensa 78% puolsi hallituksen valvomaa myyntipaikkaa ja vain 5% laittomia huumemarkkinoita.
Suuri yleisö on edelleen epätietoinen laillistamisen merkityksestä mutta kuitenkin hyvin kiinnostunut aiheesta, koska 90%:lla haastatelluista oli esittää mielipide. Hallituspuolue Frente Amplion, ”laaja rintama”, kannattajien keskuudessa laillistamisen kannatus on saanut niukan enemmistön kannatuksen 47%:n kannattaessa ja 40%:n vastustaessa.
Senaatin päätöksen ja presidentin hyväksymisen jälkeen on vielä mahdollista järjestää kansanäänestys jos 25% äänestäjistä antaa kannatuksensa sille. Kyselyyn vastanneista 54% kannattaa kansanäänestystä ja 11% ilmoitti ”ehkä kannattavansa” eli jopa 65% äänestäjistä voisi haluta kansanäänestyksen. Mielipidemittaukset ovat kuitenkin eri asia kuin todellinen käyttäytyminen. Aborttioikeudesta taannoin pidetyssä kansanäänestyksessä vain murto-osa äänestäjistä vaivautui äänestyspaikalle.
Laillistamisen kannatus nousee koko ajan
Uruguayn entinen presidentti Tabare Vazquez, josta povataan vuoden 2014 presidentinvaalien voittajaa, on siirtynyt presidentti Mujican laillistamishankkeen kannattajiin.
”Kannatan lainsäätäjien hyväksymää lakialoitetta", sanoi hän parlamentin alahuoneen hyväksyttyä lakialoite.
Vazquesin kannatuksella on suuri merkitys, koska se muuttaa lakialoitteen ympärillä vallitsevaa ilmapiiriä huomattavasti. Hän ei ollut kommentoinut asiaa sen jälkeen, kun hän viime vuoden syyskuussa lausui, ettei kannabiksen käytölle ole mitään perusteita.
Mielipidemittauksen mukaan 43% kansalaisista kannattaa Frente Amplio -puolueen presidenttiehdokasta kun taas oppositiossa olevien National ja Colorado puolueiden ehdokkaat ovat saaneet vain 25%:n ja 14%:n kannatuksen.
Vazquezin tuella on suuri merkitys kannabiksen laillistamisen kannattajille, koska se vähentää paineita saada laki voimaan ja käytäntöön ennen presidentinvaaleja. Toisaalta kannabiksen laillistamisesta tulee väistämättä keskeinen vaaliteema vuonna 2014, koska National-puolueen presidenttiehdokas Jorge Larranaga vastustaa kiivaasti laillistamista. Colorado-puolueen kongressiedustaja puolestaan kampanjoi kansanäänestyksen järjestämiseksi.
Vastuullinen valvonta
Uruguayn monet kansalaisjärjestöt ja merkittävät julkisuuden henkilöt ovat liittoutuneet kansalaisliikkeeksi nimeltään Regulación Responsable eli vastuullinen valvonta.
Siihen kuuluu naisasia-, terveys-, opiskelija-, ympäristö-, seksuaalipoliittisia ja ihmisoikeusjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä sekä lääkäreitä, muusikkoja, oikeusoppineita, urheilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä ja tutkijoita. Tukea lakialoitteen hyväksymiselle tulee myös ulkomailta.
Yli 100 kansainvälistä organisaatiota julkaisi kannatuksensa lakialoitteelle. Entiset Brasilian ja Kolumbian presidentit, 65 meksikolaista kansanedustajaa sekä OAS:n pääsihteeri Jose Miguel Insulza ovat myös julkistaneet kannattavansa Uruguayn kansanterveyteen, yleiseen turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lakialoitetta.
Lähteet: Guardian 18.10.2013, Huffington Post 21.10.2013, Espectador 1.10.2016, Washington Post 1.9.2013, British Medical Journal 6.8.2013, Huffington Post 6.8.2013 , Cifra 2.9.2013, Huffington Post 2.12.2013
Regulación Responsablen tietopaketti Uruguayn kannabiksen laillistamisesta
0 comments:
Lähetä kommentti