Tiedotusvälineet uutisoivat kannabiksen aiheuttavan aivomuutoksia vaikka itse tutkimus ei sitä edes pyrkinyt todistamaan eikä tutkijaryhmän jäsen näin väitä. Kehittynyt neurotutkimus sen sijaan antaa lisätodisteita ns. itselääkintähypoteesille kannabiksen käytön selittämisessä.
Koehenkilöiksi valittiin täysin terveitä ihmisiä, joista puolet olivat kannabiksen ns. viihdekäyttäjiä ja puolet eivät olleet käyttäneet lainkaan kannabista. Nämä kaksikymmentä kannabista satunnaisesti käyttävää viihdekäyttäjää olivat siten lääkäreiden ja psykiatrien tutkimuksen mukaan terveitä ja normaaleja kansalaisia.
Tutkimuksessa koehenkilöiden aivot kuvattiin kerran ja tutkijat löysivät kannabista käyttäneiden aivoista lieviä poikkeamia verrattuna kannabista käyttämättömiin. Kuvauksesta ei kuitenkaan voida tehdä syy-seuraus päätelmiä, koska kuvauksia ei oltu tehty ennen ja jälkeen kannabiksen käytön aloittamisen. Koeryhmä oli myös niin pieni, ettei siitä pysty vetämään laajoja yleistyksiä. Silti huumesotaan ehdollistuneet tiedotusvälineet suorittivat mielikuvituksellisen hyppäyksen suoraan perinteiseen reefer-madness johtopäätökseen.
”Näin yhden lööpin, jossa kerrottiin ”Marihuana muuttaa aivoja” ja voihkaisin, että emmehän me tuota sanoneet”, tohtori Jodi Gilman tilittää PolicyMic -lehdelle antamassaan haastattelussa.
”Johtopäätöksemme olivat hyvin varovaisesti laadittuja, emmekä sanoneet lainkaan, että marihuana olisi aiheuttanut muutoksia. Tiedotusvälineet välittivät tämän mielikuvan lööpeissään mutta tutkimuksemme ei kerro mitään kausaliteetista”, Gilman jatkaa.
Tutkimus oli hyvin perinteinen eli otetaan ryhmä ihmisiä ja tarkastellaan, kuinka he eroavat toisesta ryhmästä. Ei sen enempää. Tutkimukseen osallistuneet kannabiksen käyttäjät olivat aloittaneet käyttönsä 14 ja 18 ikävuoden välissä keskiarvon ollessa 16,6 vuotta.
Viihdekäytön määrittely oli hyvin väljä, koska yksi koehenkilö käytti viikossa peräti 30 jointtia. Tällaista käyttöä on vaikea luonnehtia enää satunnaiskäytöksi vaikka uutisoinnissa haluttiin antaa vaikutelma, että jopa satunnaisesti tapahtuva viihdekäyttö aiheuttaa aivomuutoksia.
Aivokuvauksessa koehenkilöiltä löydettiin rakenteellisia eroja nucleus accumbensin ja amygdalan alueilta, joiden arvellaan liittyvän motivaation ja emootioiden kokemiseen.
”Tärkein tuloksemme on se, että näiden kahden ryhmän aivoalueilla on eroja. Mutta me emme voi sanoa, ovatko erot kausaalisia ja liittyvätkö ne aivojen toimintaan tai henkilöiden käyttäytymiseen”, Gilman täsmentää.
Näille eroavuuksille voidaan etsiä erilaisia selityksiä. Ehkä aikaisin kannabiksen käytön aloittaneilla ihmisillä on luonnostaan eroja aivoissa toisiin verrattuna. Ehkä aivojen rakenteelliset erot eivät selitä hyviä eivätkä huonoja vaikutuksia. Tällaisten selvittäminen vaatii lisää tutkimusta ja se onkin Gilmanin tutkimusryhmän tavoite.
Kirsikan poimintaa laillistamista vastaan
Aivomuutokset eivät tarkoita samaa kuin älylliset puutokset. Tässä tutkimuksessa otettiin aivokuvia eikä tutkittu koehenkilöiden ongelmaisuutta tai vajavuuksia. Koehenkilöiksi valittiin nimenomaan terveitä henkilöitä eli riippumatta heidän aivoalueiden rakenteellisista eroista olivat koehenkilöt tutkitusti normaaleja ja terveitä ihmisiä.
Huumevalistuksessa on perinteisesti sotkettu syitä ja seurauksia ja siksi kyseiseen tutkimukseen on ollut helppo tarttua. Kyseinen tutkimus ei osoita todettujen eroavuuksien olevan kannabiksen käytön seurausta. Tämä tutkimus ei varsinkaan tue sitä, että näitä ihmisiä pitäisi rangaista kannabiksen käytöstä.
Tiede.fi on ennenkin kunnostautunut epätieteellisessä kirsikan poiminnassa uutisoidessaan kannabiksesta. Tämä on ollut huumesodan perinteinen tapa suhtautua tieteelliseen tutkimukseen ja sen uutisointiin. Kyseessä on pipopää-asenteeksi luonnehdittava uutisten valikointi: toimittajat valitsevat kieltolakia tukevia tutkimuksia ja selittävät niitä kansalaisille omista asenteistaan käsin.
Ruotsin yleisradion, Svt, haastattelema Thomas Lundqvist on tunnettu kannabiksen vastustaja Ruotsissa, jonka asiantuntemusta ovat Suomessa käyttäneet mm. IHRY ja huumepoliisi. Svt paljastaa, että tutkimuksen rahoittaja oli USA:n liittovaltion National Institute on Drug Abuse, NIDA, joka on perinteisesti rahoittanut kannabiksen haittojen tutkimusta mutta kieltäytynyt rahoittamasta mm. sen lääkekäytön tutkimusta.
Lundqvist arvioi tutkimuksen olevan ”vastahyökkäys” vallitsevaa mielipidettä vastaan USA:ssa
”Käsitykseni mukaan NIDA suuntaa tutkimuksensa kannabiksen laillistamista ja dekriminalisointia vastaan”, Lundqvist arvioi.
Kannabiksen laillistuessa on erittäin tärkeää tutkia kannabiksen vaikutuksia objektiivisen tieteellisesti ja uutisoida saatuja tuloksia luotettavasti. Huumesodan tuottama propaganda on luonut vääriä mielikuvia päihteiden ja huumeiden haitoista aiheuttaen kansanterveydellisiä vaurioita.
Kannabisreseptoreiden geneettinen vaihtelu ja koettu onnellisuus
PlosOne -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ihmisten aivoissa olevien kannabinoidireseptori CB1:n geneettisen vaihtelun ja ihmisten kokeman onnellisuuden yhteyttä. Onnellisuudella viitataan sekä väliaikaiseen tunnetilaan että suhteellisen muuttumattomaan olotilaan, jotka ovat suhteessa toisiinsa.
Aikaisempien tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset arvioivat tunnetilansa muita positiivisemmin kokiessaan myönteisiä tapahtumia. Kannabinoidireseptori CB1 on aiemmassa aivokuvantamistutkimuksessa liitetty herkkyyteen positiivisille tunneärsykkeille. Tästä johdettuna tässä tutkimuksessa arveltiin CB1:n vaihtoehtoisten muotojen eli reseptorin DNA:n vaihtoehtoisten emäsparien liittyvän onnellisuuden eri ilmenemismuotoihin.
Tutkimus antoi tukea tälle hypoteesille. Toisen CB1 vaihtoehtoisen muodon omaavat koehenkilöt ilmaisivat enemmän subjektiivisia onnellisuuden kokemuksia kuin toisen omaavat. Itselääkintähypoteesi selittäisi tämän tutkimuksen perusteella kannabiksen käyttöä paremmin kuin huumesodan perustana oleva käsitys aineiden aiheuttamasta riippuvuudesta.
Kannabiksen laillistamisen vastustajat väittävät kannabiksen käytön riistäytyvän käsistä sen laillistuessa. Tämä väite ei perustu mihinkään eikä se ole toteutunut ainakaan Hollannissa, missä kansalaisilla on jo vuosikymmeniä ollut mahdollisuus käyttää kannabista rajattomasti.
Ohessa otos neuropsykologisesta tutkimuksista, jotka huumesodan ehdollistamat toimittajat ovat sivuuttaneet:
“Endocannabinoids and stress.”
“The endocannabinoid system in anxiety, fear memory and habituation.”
Lähde: Policymic 17.4.2014, Drug Policy Alliance 17.4.2014, Journal of Neuroscience 16.4.2014, PlosOne 1.4.2014,
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti