Kansainvälisten ihmisoikeuksien kunnioitus on jäänyt huumesodan jalkoihin. UNGASS2016 on tilaisuus korjata tilanne ja aloittaa ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuva 2000-luvun huumepolitiikka.
Richard Nixon, Ronald Reagan ja muut ns. huumehaukat saivat nostatettua huumehysterian länsimaissa väittämällä mm. länsimaisen yhteiskunnan romahtavan, jos kannabiksen käyttö leviää yhtä laajalle kuin alkoholin ja tupakan käyttö. Tämä mielikuvituksellinen uhkakuva on saanut länsimaat murentamaan ihmisoikeuksia ja perustuslain turvaamia ihmisten tasavertaisuutta ja yksityisyydensuojaa.
YK:n yleiskokous päätti Reaganin kaudella vuonna 1987 tehdä YK:n perustamispäivästä kansainvälinen huumeiden ja laittoman huumekaupan vastainen päivä, jota monien maiden hallitukset juhlistavat ihmisoikeusrikoksilla huumeiden kieltolain varjolla. Iranissa ja Kiinassa päivää juhlistetaan teloituksin. Meksikon huumesodan uhriluku on yli 100 000 ja kasvaa.
YK:n ihmisoikeusneuvosto pyysi 2. huhtikuuta 2015 tekemällään päätöksellä ihmisoikeusraportoijaa laatimaan raportti neuvoston 30:nnelle kokoukselle maailman huumeongelman vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen. Neuvosto pyysi myös toimenpidesuosituksia ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Neuvoston on tarkoitus viedä nämä suositukset eteenpäin kansainvälistä huumeongelmaa käsittelevälle YK:n erikoisyleiskokoukselle vuonna 2016, UNGASS2016.
Ihmisoikeusraportoijan raportissa kerrotaan aluksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen tilanne YK:n huumevalvonnan hierarkiassa:
Lapsen oikeudet ja huumesota
Syrjinnän kieltämistä käsittelevässä IV luvussa nostetaan esille erityisryhmät: etniset vähemmistöt, naiset, alkuperäiskansat mutta erityisesti lapset ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen.
Lapsen oikeuksien sopimus on ollut huumehaukkojen keppihevonen, jolla he ovat yrittäneet puolustaa rankaisevaa politiikkaa hoidon rinnalla, ns. tasapainoinen huumevalvontamalli. Tämä kanta ei saa kannatusta YK:ssa: raportoija kertoo, että lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvova komitea suosittelee haittoja vähentävää politiikkaa ratkaisuna alaikäisten ja lasten kohtaamille kärsimyksille huumesodan jaloissa.
Komitea arvostelee lasten asettamista oikeuteen tuomittavaksi huumeiden käytöstä, lapsille ja alaikäisille suunnatun hoidon ja haittoja vähentävien toimenpiteiden puutetta sekä huumeviljelmien myrkkyruiskutuksia, jotka vaikuttavat pahiten lapsiin. Lasten vieminen pakkohoitokeskuksiin ja vieroituslaitoksiin saa komitean tuomion. Lasten pitää myös saada objektiivista tietoa huumeista. Huumeita käyttäviä lapsia ei saa alistaa rikosoikeudellisille toimenpiteille ja huumeiden hallussapito pitää dekriminalisoida.
Raportissa annetaan seitsemän suositusta, jotka käsittelevät kuolemanrangaistusten kieltämisestä ja toisaalta alkuperäiskansojen oikeuteen noudattaa perinteisiä tapojaan ja uskomuksiaan vaikka näiden osana olisikin huumeiksi luokiteltujen aineiden käyttöä. Aineista riippuvaisille pitää tarjota haittoja vähentäviä toimenpiteitä ja korvaushoitoa erityisesti vankiloissa ja muissa pidätystiloissa.
Ihmisoikeusraportoija painottaa ylipäänsä syrjinnän kieltämistä. Ihmisten oikeus terveyteen pitää taata poistamalla kaikki esteet sen toteuttamiseksi, mikä onnistuu parhaiten dekriminalisoimalla huumeiden käyttö ja hallussapito.
Ihmisoikeudet ja dekriminalisointi
Ihmisten moralisoivat asenteet perustuvat inhon tunteisiin narkomaaneja ja ylipäänsä erilaiseksi leimattuja kohtaan. Vanha moraalisääntö kuuluu, että inhosta ei ole moraaliksi. Henkilökohtaisista tunteista ei voida johtaa moraalia eikä lainsäädäntöä. Portugalin vuonna 2001 toteuttaman dekriminalisoinnin keskeinen osa on huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien palauttaminen, mikä on vaikuttavampi ratkaisu kuin pelkkä aineiden hallussapidon dekriminalisointi.
Brasilia on viimeisiä Etelä-Amerikan valtioita, jossa huumeiden hallussapito on vielä kriminalisoitu. Vuonna 2006 siellä toteutettiin osittainen dekriminalisaatio siten, että rankaisemiselle luotiin vaihtoehtoja kuten yhteisöpalvelu. Brasilian korkein oikeus pohtii tällä hetkellä valtion oikeutta puuttua ihmisen tekemiin valintoihin silloin, kun ne eivät vahingoita ketään muuta.
Brasilian korkeimmalla oikeudella on käsittelyssä tapaus, jossa tutkitaan erilaista ja vielä mielenkiintoisempaa kriminalisoinnin kieltävää perustelua. Oikeus tutkii sitä, että estääkö perustuslain takaama yksityisyyden suoja valtiota rankaisemasta aikuista ihmistä, joka päättää käyttää huumeeksi luokiteltua ainetta. Tämä on libertaarinen argumentti kieltolakia vastaan: valtiolla ei ole laillista oikeutta rangaista aikuista ihmistä sellaisista valinnoista, jotka kuuluvat yksityisyyden piiriin eivätkä aiheuta vahinkoa toisille.
Britannian parlamentissa keskustellaan lokakuussa kannabiksen laillistamisesta. Britannian huumepolitiikan uudistamista ajava parlamenttiryhmä, All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform, APPG, esitti elokuussa julkaisemassaan raportissa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksatta artiklaa voidaan soveltaa syytteeseen asetettujen huumeiden käyttäjien aseman arvioinnissa. Tämä kuuluu: “Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.”
UNGASS2016 voi palauttaa YK:n perustamispäivämäärän ja ihmisoikeuksien kansainvälisen kunnioituksen kieltämällä huumepolitiikan varjolla tehdyt ihmisoikeusrikokset.
Lähde: The Intercept 10.9.2015, IDPC, Ihmisoikeusneuvoston päätös 28/28: Contribution of the Human Rights Council to the special session of the General Assembly on the world drug problem of 2016, Valtioiden ja järjestöjen palaute ihmisoikeusraportoijalle: The impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights, YK:n ihmisoikeusraportoija: Study on the impact of the world drug problem on the enjoyment of human rights.
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti