Huumesodan loppuminen näkyy kannabiksen vapautumisena ja huumesotaorganisaatioiden rapautumisena. Tuorein esimerkki on Tukholman kaupungin eroaminen perustamastaan ECAD -huumesotajärjestöstä. Mitä Helsinki enää panttaa?
Siellä pitää päämajaansa European Cities against Drugs, ECAD, Tukholman kaupungin tukemana ja perustamana. ECAD perustettiin vuonna 1994 vastustamaan Euroopan suurkaupungeissa leviävää haittoja vähentävää politiikkaa. ECAD edustaa niitä tahoja, jotka vannovat väärinkäytön nimeen, vastustavat narkomaanien auttamista ja väittävät huumeettoman maailman olevan liki valmis kunhan ihmisoikeuksista on tingitty tarpeeksi.
Vuonna 1998 toukokuussa YK:n huumevalvontalautakunta, INCB, ja ECAD järjestivät Tukholmassa konferenssin, jossa luotiin yhteistä politiikkaa laillistajia vastaan. Konferenssi järjestettiin ennen YK:n erikoisyleiskokousta 8. - 10.6.1998, jossa YK:n huumetoimiston UNODC:n uusi johtaja Pino Arlacchi johti YK:n huumehaukkojen maailmanlaajuiseen kampanjaan A Drug Free World – We Can Do It!
Vielä vuonna 2015 Ruotsin hallitus myönsi ECAD:lle 400 000 kruunua eli noin 40 000 euroa “rajoittavaa ja tasapainoista huumepolitiikkaa esittelevän raportin laatimiseksi” UNGASS 2016 kokoukselle, jossa käsiteltiin juuri tuon drug free world -politiikan täydellistä epäonnistumista. Ruotsalaiset huumehaukat olivat kuningatar Silvian johdolla keskeisiä toimijoita uudistusten ja jopa vapaan keskustelun vesittämisessä jo ennen varsinaista kokousta.
Tänä vuonna Tukholman kaupunki ilmoitti harkitsevansa ECAD:n tukemisen lopettamista, koska ECAD:n politiikka on ristiriidassa haittoja vähentävän politiikan kanssa. ECAD:n läheinen suhde Venäjän huumepolitiikan johtajien kanssa herättää närää poliitikoissa ja virkamiehissä, koska Venäjän huumepolitiikka ei kestä ihmisoikeustarkastelua. Ruotsi on itsekin joutunut YK:n ihmisoikeustarkkailijan kritiikin kohteeksi korkean huumekuolleisuuden ja huumeiden käyttäjien ankaran kohtelun takia. Julkinen debatti Ruotsissa on kääntymässä "nollavisiota" vastaan epäinhimillisen politiikan aiheuttamien ongelmien takia. Ruotsissa on myös havahduttu huumesodan varjossa räjähdysmäisesti kasvaneen lääkeainekuolleisuuden aiheuttamaan ongelmaan.
Tukholman kaupungille ECAD:n puolesta kerätty kansainvälinen vetoomus esittää kuka kukin on gallerian huumesodassa: listalta löytyvät mm. virtsatestien kuningas ja Nixonin huumetsaari Robert DuPont, SAM:n johtaja Kevin “Big Marijuana” Sabet, kannabiksen haittatutkimuksen konkari Bertha Madras Drug Free America verkostosta, UNGASS 2016 kokousta kulisseissa torpedoinut entinen suurlähettiläs Hans Lundborg ja UNODC:n entinen pääsihteeri Antonio Maria Costa.
Keskeiset kieltolakijärjestöt, kuten European Cities Against Drugs, ECAD, World Federation Against Drugs, WFAD, ja Suomessa Irti huumeista ry ja THL väittävät, ettei rankaiseminen ja hoito ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan. Käytäntö kertoo aivan muuta: yhteiskunnan rajalliset resurssit ovat valuneet kriminaalivalvontaan, joka tuottaa enemmän ongelmia kuin kaikkien huumeiden käyttö yhteensä. Huumesotaretoriikka on jyrännyt alleen vaihtoehdot ja ihmisarvoa kunnioittavan keskustelun, mikä on näkynyt mm. kannabisyhdistyksien kohtelussa.
ECAD:iin kuului huippuaikoina 270 kaupunkia mutta nyt vain 48 ja nekin vähäpätöisiä pikkukaupunkeja pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Tukholman perustelu eroamiselleen on yksinkertainen: ECAD on jäänyt jälkeen huumepolitiikan kehityksestä ja Tukholma haluaa päästä mukaan debattiin niillä areenoilla, joilla muutkin valtioiden pääkaupungit tällä hetkellä hengailee.
Tukholman kaupungin viittaamat uuden huumepoliittisen keskustelun areenat ovat Global Commission on Drug Policy järjestön viime vuosien työn tulosta. Komission julkaisemien raporttien ja tilaisuuksien suosio on osoitus siitä, miten tuuli on kääntynyt huumepolitiikassa ja ECAD:n ajama ihmisoikeuksia polkeva kriminaalivalvonta todettu umpikujaksi.
Huumesodan demagoginen argumentaatio on yhä kovaa valuuttaa Ruotsissa, koska Tukholma aikoo jatkaa “huumeidenvastaista työtä” ja “kohdata laillistamisen kannattajat oikeilla argumenteilla ja leveällä rintamalla” mutta ilman ECAD:ia.
Haloo, Helsinki!
Helsingin kaupunki maksaa ECAD:lle yli 8000 € vuodessa, ja kolme kaupunginvaltuutettua teki vuonna 2011 esityksen siitä eroamisesta. Asian käsittelyssä paljastui että Kokoomuksen jäsen Paula Kokkonen on toiminut ko. järjestössä ja sen takia Helsinki jatkaa rahan maksamista huumesotajärjestölle.
Helsingin kaupungin terveyslautakunnan vastineessa todettiin, että “European Cities Against Drugs –järjestö on ainoa päihteisiin liittyviin haasteisiin keskittyvä kansainvälinen järjestö, jossa Helsingin kaupungin terveyskeskus on mukana”.
Tämä on järkyttävä tunnustus siitä, kuinka yksipuolista huumepolitiikkaa Suomessa harjoitetaan: jopa Helsingin kaupungin terveyslautakunta on kansainvälisen huumesotalobbyn käsissä. Helsinki maksaa 8200 € vuodessa sellaisesta seurasta, johon Tukholmakaan ei enää halua kuulua.
Tämä on mitätön summa verrattuna niihin vahinkoihin, joita vuosikymmenien huumesotapolitiikka on aiheuttanut Suomessa, mutta symbolisesti hyvin tärkeä. Symbolisten viestien lähettämisestähän tässä on kysymys, ei järjen käytöstä. ECAD on nimenomaan se taho, mistä kaikki kantsu-uutiset, kannabispsykoosilööpit, kahden raiteen politiikan hokemat, käyttäjien sortopolitiikka ja tiedotusvälineiden huumesotasensuuri ovat peräisin.
On lähinnä järkyttävää, kuinka Suomen tiedotusvälineet YLE:ä myöten ovat hiljaa huumepolitiikan todellisista taustoista. Turun seudun kannabisyhdistys on yrittänyt tiedottaa siitä, kuinka suomalainen huumepolitiikka on ruotsalaisen huumepolitiikan halpa karvalakkiversio, kuinka Suomen poliisi toistaa Ruotsalaisen propagandan väitteitä, kuinka Juhana Idänpää-Heikkilä toi Nils Bejerotin huumesotaopit Suomeen, kuinka Ruotsi torpedoi UNGASS 2016 kokousta ja kuinka Ruotsi torpedoi kannabiksen luokittelun muutoksen vastaamaan sen todellisia hyötyjä.
Haloo Helsinki! Nyt on tilaisuus leikata oikeasta kohdasta ja aloittaa panostaminen 2000-luvun huumepolitiikkaan!!
Tusky: Dagens Samhälle 21.11.2016, Drugnews 21.11.2016, Drugnews 17.10.2016, Dagens Nyheter 27.11.2016
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti