YLE uutisoi 6.8.2016 Kotimaan uutisten verkkosivuilla, että (vain!) viidennes suomalaisista poistaisi kannabiksen käytön rangaistavuuden. Niinikään YLE uutisoi toisessa samana päivänä julkaistussa jutussa, että Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajista jopa kolmannes luopuisi kannabiksen käytöstä rankaisemisesta.
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä
Kannabiksen käyttörankaisusta luovutaan Suomessa "jossain vaiheessa", muotoilee talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo. Politiikan tutkija Erkka Railo ei pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus. Hänen mukaansa se vaatisi, että jokin suuri puolue ottaisi kantaa politiikan lieventämisen puolesta.
Viidennes suomalaisista luopuisi kannabiksen käyttörangaistuksesta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. 60 prosenttia vastanneista kannattaa rangaistuksen säilyttämistä.
Puhelinhaastatteluihin vastasi heinäkuussa 1 004 15–79-vuotiasta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Huumausaineen käyttörikos on kyseessä silloin, jos käyttää, pitää hallussaan omaa käyttöä varten tai yrittää hankkia pienen määrän huumausainetta. Yleensä seurauksena on kannabiksen kohdalla sakko. Tosin alaikäisiä ei sakoteta, vaan puhutellaan ja ohjataan hoitoon.
Väitöksessään huumekulttuuria tutkinut talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta kuvailee suomalaisen kannabislainsäädännön olevan nyt odotustilassa. Hän uskoo, että kannabiksen käytöstä seuraavia rangaistuksia tarkastellaan Suomessa tulevina vuosina.
– Luulen, että käytöstä rankaisemisesta luovutaan jossain vaiheessa. Meillä ei rankaista humalassa olemisesta tai tupakanpoltosta, vaikka väestö suhtautuu niihin huomattavasti kriittisemmin kuin yksittäisiin kannabiskokeiluihin. Moraalisena viestinä sakkorangaistus, joka siitä tulee, on aika lailla menettänyt voimansa, Salasuo kuvailee.
Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo huomauttaa, että huumepolitiikasta keskustelu on Suomessa vaikeaa ja mielipiteet jakautuvat helposti kahtia. Julkinen keskustelu aiheesta kääntyy herkästi kärkeväksi ja leimaavaksi.
– Politiikot kokevat, että siinä on hirveän vähän mitään voitettavaa ja todella paljon menetettävää. Poliitikon tai puolueen leimautuminen huumemyönteiseksi on hyvin helppoa, Erkka Railo kuvailee.
"Vaatisi suuren puolueen kannanoton"
Railo ei usko suomalaisessa huumepolitiikassa tapahtuvan merkittävää muutosta lähivuosina, vaikka esimerkiksi useissa Yhdysvaltain osavaltioissa kannabiksenkäyttö on hyväksytty viime vuosina.
Mikko Salasuo puolestaan arvioi merkitystä olevan syyttäjän ja poliisin toiminnan painopisteissä. Kannabiksen käyttäjän syyttämättäjättäminen olisi mahdollista nykyisinkin, mutta vaihtoehto on jäänyt käyttämättä.
– Uskon, että mennään lähemmäs tilannetta, jossa oltiin, kun ensimmäinen huumausainelaki säädettiin vuonna 1972. Lainsäätäjien tahto oli, että ensisijainen tavoite olisi toimenpiteistä luopuminen, jos kyse on käyttörikoksesta tai hyvin pienen määrän hallussapidosta, Salasuo muistuttaa.
Railo muotoilee, ettei hän pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus.
– Ei riitä, että yksi tai kaksi puoluetta ajaisi asiaa jotenkin. Se vaatisi jonkin suuren puolueen kannanoton politiikan lieventämisen puolesta.
Railo kuvailee, ettei kannabiskysymys ole kansalaisoikeuskysymys, kuten esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki.
– Siinä poliittinen mielipide on kääntynyt aika nopeasti toisenlaiseen asentoon, kuin mitä se oli vaikka vain 15 vuotta sitten, Railo arvioi.
Salasuo kuvailee Suomen olevan nykyisin huumepolitiikan keskitien kulkija.
– Suomen huumausainepolitiikka on varsin käytännöllistä. Kahden tien politiikka, jossa toisaalta rangaistaan, toisaalta pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään haittoja, on ihan toimiva malli, Salasuo kuvailee.
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti