Kieltolakia ei ole koskaan perusteltu millään tieteellisellä tutkimuksella. Siksi kieltolakilobby turvautuu olkinukkeihin, keksittyihin syihin, ja kieltää avoimen keskustelun. Kampanjan takana on päihde- ja lääketeollisuuden voitonhimo, ei lasten eikä aikuisten etu.
Väitteen takana oleva lääkeyhtiö Insys Therapeutics valmistaa uudenajan synteettisiä opioideja, joista on tullut nykyajan huumeongelma, mm. Prince menehtyi kyseisiin lääkkeisiin. Insys Therapeutics lahjoitti 500 000 dollaria Arizonan laillistamista vastustaville piireille. Nämä tahot yrittävät edelleen väittää, että kannabis on porttihuume samalla kun liittovaltion tilastot osoittavat, että opioidilääkkeiden yletön määrääminen on USA:n nykyisen heroiinibuumin taustalla: 75% heroiiniriippuvaisista aloitti näillä uusilla opioidilääkkeillä. Todellinen syy lääkeyhtiöiden kampanjalle on se, että kannabis korvaa reseptilääkkeitä lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa.
Purdue Pharma ja Abbott Laboratories, jotka valmistavat OxyContin ja Vicodin opioidilääkkeitä, ovat Anti-Drug Coalition of America järjestön suurimpia tukijoita. Pharmaceutical Research and Manufacturers of America, joka on yksi suurimpia laillistamisen vastustajia, käytti vuonna 2015 19 miljoonaa dollaria lobbaamiseen.
Lasten myrkytysriski on oikeutettu huoli, mutta se kannattaa asettaa kontekstiinsa. Alle viisi vuotiaiden lasten kannabismyrkytystapaukset nousivat Coloradossa 1,2 tapauksesta 100 000 lasta kohti 2,3:een vuoden 2014 jälkeen. Lääkeaineiden aiheuttamia myrkytystapauksia oli 318 100 000 lasta kohti, ja nämä ovat nousseet 225% vuodesta 2004 liittovaltion terveysviranomaisten mukaan.
Lääketeollisuuden ohella päihdeteollisuus on laillistamisen vastustajien suuri tukijaryhmä. Arizona Beer and Wine Wholesalers Association lahjoitti 10 000 $, Beer Distributors of Massachusetts ja Wine & Spirits Wholesalers of Massachusetts lahjoittivat 75 000 $ ja kasinokingi Sheldon Adelson lahjoitti 3,5 miljoonaa $ laillistamisen vastustajille Arizonassa, Nevadassa ja Massachusettsissa.
Mutta poikkeuksiakin löytyy. Nevadassa alkoholiteollisuus on yksi laillistamisliikkeen isoista tukijoista, joka on lahjoittanut 88 000 dollaria kampanjaan. Nevadan laillistamisaloite myöntääkin alkoholikaupoille kannabiksen vähittäismyynnin ensimmäisen 18 kuukauden ajaksi.
Kaliforniassa laillistamisliike on kerännyt rahaa 18 miljoonaa dollaria kun taas vastustajat ovat saaneet kasaan vain 250 000 dollaria.
Olkinukeilla laillistamista vastaan
Netissä on pari vuotta kiertänyt urbaani huhu laillistamisen takana olevasta salaliitosta: kannabiksen laillistamisen tarkoitus on vallata kannabismarkkinat Monsanton geenimuunnelluilla lajikkeilla. Juonen yksi haara on se, että Uruguayssa kannabiksen laillistaminen on Monsanton hanke saada oma geenimuunneltu lajike maan viralliseksi kannabislajikkeeksi eli Uruguayta käytetään laboratoriona maailman kannabismarkkinoiden valloittamiseksi, kunhan se on laillista.
Juttu kiertää ns. vaihtoehtomediassa, kuten juuri 2016 vaalien alla julkaistu uutinen “All Signs Point to a Corporate Takeover of the Marijuana Industry by Bayer, Monsanto” ilmestyi täällä ja täällä. Global Research julkaisi aiemmin oman versionsa “The War on Weed: Monsanto, Bayer, and the Push for “Corporate Cannabis”. Monsanton lisäksi salaliitossa ovat mukana lääkejätti Bayer ja Sativex kannabissuihkeen kehittänyt GWPharmaceuticals. Tarina ei ole irti päässyt teekkarijäynä vaan alkuperä paljastuu siitä, että tarinan pääpahis on suursijoittaja George Soros.
Soros on ollut huumehaukkojen ja vankilateollisen lobbyn hampaissa siitä saakka, kun hän lahjoitti rahat Kalifornian lääkekannabisaloitteen kampanjoimiseen vuonna 1996. Siitä saakka kaikki kannabiksen laillistamista vastustavat tahot ovat yrittäneet mustamaalata Sorosta. Kevin Sabetin vetämän Sensible Approaches to Marijuana, SAM, järjestön pääargumentti on laillistamisesta syntyvä Big Marijuana, joka vie ihmisten vapauden ja myrkyttää pikkulapset.
Kannattaa muistaa, että tämä porukka hallitsee lobbaamisen. Päihde- ja lääketeollisuus ovat maailman isoimpia lobbareita, koska siten ne ovat saaneet luotua valtavat omaisuutensa ja suhdeverkostonsa. Vankilateollinen bisnes osa tästä kokonaisuudesta, joka sekin on lahjoittanut avokätisesti kieltolain puolesta kampanjoiville tahoille.
Soros on vain yksi miljardööri, joka on tukenut kannabiksen laillistamista ja järkevämpää huumepolitiikkaa. Miljardööri Sean Parker on lahjoittanut vuoden 2016 laillistamiskampanjaan Kaliforniassa yli kaksi miljoonaa dollaria ilman, että hänellä on liiketaloudellista intressiä siihen. Soroksen demonisointi kannabiksen laillistamisessa on olkinukke, joka vie huomion oleelliselta muutokselta.
Kannabista ei saa enää kaappiin
Monsanton ja Bayerin salaliiton hehkuttaminen vie huomion pois siitä tosiseikasta, että kannabis ja kannabinoidilääkkeet on seuraava suuri bisnes, jota ei enää kykene työntämään takaisin kaappiin. Uudet ja vanhat lääkeyhtiöt ovat lähteneet mukaan tähän kultaryntäykseen. Tässä kaksi esimerkkiä.
Kannabiksen laillistamista vastustavalla Insys pharmaceuticalsilla on opioidien lisäksi kehitteillä sekä dronabinol- että kannabidiolipohjaisia lääkkeitä. Dronabinol kuuluu vuoden 1971 psykotrooppisten aineiden sopimuksen piiriin, ja Yhdysvalloissa se on luokiteltu huumelain III luokkaan sillä perusteella, että se ei ole narkoottinen aine ja sillä on vain alhainen riippuvuusriski. Kannabis on luokiteltu I luokkaan, koska se luokitellaan huumausaineeksi, jolla on vahva riippuvuuspotentiaali. Dronabinol on käytännössä kannabiksen pääasiallinen vaikuttava aine THC. Dronabinolia käyttävät potilaat valittavat sen aiheuttavan liian vahvaa päihtymystä verrattuna kukintoon, jossa on mukana THC:n vaikutusta lieventäviä kannabinoideja ja terpeenejä. CBD:n lääkekäyttö on Yhdysvalloissa on sallittu niissä 18:ssa osavaltiossa, joissa kannabiksen muu käyttö on vielä laitonta.
Tocris lääkeyhtiö valmistaa mm. anandamidia, HU-211:ta ja JWH sarjan synteettisiä kannabinoideja. HU-211 on täysagonisti eli verrattavissa THC:n vaikutuksiin, ja sillä on todettu olevan vaikutusta MS-tautiin, bakteeriperäiseen aivokalvontulehdukseen, epilepsiaan ja eri syistä syntyneisiin aivovammoihin.
Nämä aineet ovat teollisuudelle ja sijoittajille houkuttelevampia kuin kovaksi huumeeksi luokiteltu kannabiskasvi. Pääomillaan ja lobbareillaan niillä on mahdollisuus saada tuotteensa apteekkeihin ennen kukintoa.
Synteettiset kannabinoidit ja FAAH-inhibiittorit
Tammikuussa 2016 levisi uutinen, jossa lähteestä riippuen kannabislääke tai kannabispohjainen lääke olisi aiheuttanut koehenkilön aivokuoleman ja vahingoittanut joukkoa muita. Aivokuolemalla ei ollut mitään tekemistä kannabiksen kanssa, mutta uutinen nosti esille lääkeyhtiöiden kiihkeän endokannabinoidijärjestelmään vaikuttavien aineiden etsimisen. Kyseessä oli kehityskemikaali BIA 10-2474, jota portugalilainen lääkeyhtiö Bial-Portela & Ca. oli tutkimassa kivun lievitykseen. Kemikaali kuuluu FAAH-inhibiittoreihin, joita tutkitaan anandamidin eli yhden endokannabinoidin hajoamisen estämiseksi. Ajatuksena on ehkäistä anadamidin hajoaminen, jolloin sen kertyminen keskushermostossa lievittäisi kipuja aiheuttamatta kannabikselle ominaisia psykoaktiivisia vaikutuksia.
Lääkeyhtiöt kehittelevät ja testaavat jokainen omia FAAH-inhibiittoreitaan, koska endokannabinoidijärjestelmän kautta saatavia vaikutuksia pidetään suurena markkinamahdollisuutena. Kannabiksen luokittelu vaarallisena huumausaineena ajaa lääkeyhtiöt kehittelemään yhä uusia synteettisiä aineita vaikuttamaan samoihin reseptoreihin.
Johnson & Johnsonilla on JNJ-42165279 ahdistusoireisiin, Mercksillä on MK-4409 ja Pfizerillä PF-04457845 reumakipuihin, unettomuuteen, Tuoretten syndroomaan ja kannabisvieroitukseen sekä Vernalis yhtiöllä V158866 kipulääkkeksi.
Kannabis- ja kannabinoidilääkkeiden kimpussa hyörii GWPharmaceuticalsin, Bayerin ja Monsanton lisäksi kaikki mahdolliset kemian yritykset. Myös Suomessa sijoittajat ovat huomanneet tämän, mistä 26.9.2016 uutisoivat sekä Iltasanomat että Iltalehti. Tässä nykyajan suomalaisten sijoittajien visio kannabislääkkeistä:
Niin OP, Danske Bank kuin Nordeakin ovat tehneet suoria sijoituksia maailmanlaajuiseen Abbvie-lääkefirmaan, joka valmistaa Marinol-nimistä lääkekannabista.
Tämän lisäksi OP ja Nordea ovat tehneet sijoituksia esimerkiksi Valeant Pharmaceuticals Interniin, joka valmistaa lääkekannabiksena tunnettua Cesamet Nabilonea.
Ajat muuttuvat
Toisaalta myös ajat muuttuvat. Takavuosina lääkekannabikseen kytkeytynyt firma olisi voinut olla ehdoton ei monelle sijoittajalle. Toisaalta entisajan sijoittajia ei olisi välttämättä painanut sijoittaa ydinaseyhtiöihin.
Myös Nordean kestävän sijoittamisen päällikkö Sasja Beslik myöntää, että ihmisten suhtautuminen kannabikseen tulee muuttamaan sijoituskäytäntöjä.
- Otamme asian käsittelyyn seuraavassa hallituksen kokouksessa. Kannabista valmistavia firmoja tulee varmasti lisää. Se tarkoittaa sitä, että myös meidän sijoittajien täytyy pohtia, miten suhtaudumme asiaan.
Kannabikseen ja endokannabinoidijärjestelmään sisältyy valtavia terapeuttisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen muuttaa terveydenhoidon ja parantamisen. Kannabiksen laillistaminen ja kannabislääkkeiden tulo apteekkeihin näyttää tapahtuvan kapitalismin lakien mukaan, mutta kehityksellä on hintansa. Tämä traaginen potilaskoe pitäisi nähdä varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka keskeisen järjestelmän kanssa me pelaamme.
Kannabiksen vahvuuden väitetään nousseen niin paljon, ettei se olisi enää sitä, mitä isovanhemmat käyttivät. Monet näistä uusista aineista ovat levinneet kieltolain takia laittomille huumemarkkinoille ns. synteettisinä kannabinoideina, eikä kieltolaki pysy tässä kilpailussa lääkeyhtiöiden perässä. Missä silloin on kieltolain moraali?
Acomplia - varoittava esimerkki
Acomplia nimisen kannabislääkkeen tarina on esimerkki kieltolakilobbyn toiminnasta Suomessa. Acomplian vaikuttava aine on rimonabant niminen kannabisantagontisti eli synteettinen kannabinoidireseptorin salpaaja, josta toivottiin ihmelääkettä lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. Sen kehitti ranskalainen lääkejätti Sanofi-Aventis, jonka kustantamia potilaskokeita tehtiin Suomessa. Niinpä tuote hyväksyttiin ylistävin väittein lääkkeeksi vuonna 2006.
Acomplian vaikuttava aine on rimonabantti. Rimonabantti vaikuttaa elimistön endokannabinoidi-nimiseen järjestelmään, jonka reseptorit rimonabantti salpaa. Endokannabinoidi-järjestelmän reseptoreiden salpaaminen vähentää ruokahalua, jolloin myös ruokaa tulee syötyä vähemmän.
Laihtumisen lisäksi lääketutkimuksissa selvisi, että se vaikuttaa positiivisesti myös sydän- ja verisuonitautien hoitamiseen sekä kakkostyypin diabeteksen hoitoon. Lisäksi rimonabanttilla voi olla hyvä vaikutus myös tupakasta irrottautumiseen. Jos näin on, lääkkeellä voidaan ehkäistä kahta ongelmaa: tupakointia, ja sen lopettamisesta mahdollisesti aiheutuvaa lihomista.
Talouselämän uutisessa Sanofi-Aventisin suomalainen edustaja ei halunnut kutsua Acompliaa laihdutuslääkkeeksi:
”Kyseessä on veren sokeri- ja rasva-arvoja korjaava lääke, joka myös laihduttaa. Lääkehoitoon liittyvät olennaisena osana ruokavalio ja liikunta”, muotoilee Sanofi-Aventis Oy:n toimitusjohtaja Heikki Vahtera.
Acomplian vaikuttavasta aineesta, rimonabantista, suunniteltiin jopa kannabiksen vieroituslääkettä, ikäänkuin antabuksen vastinetta kannabiksen käyttäjille. Acomplia vedettiin myynnistä vuonna 2008, koska sen haittavaikutukset ovat kannabiksen vaikutuksen vastakohtia eli pahoinvointia, masennusta ja jopa itsemurha-ajatuksia. Tästä Kaleva ja Talouselämä sitten vaikenivatkin.
Acomplia hyväksyttiin Suomessa lääkkeeksi ennen kannabiksen lääkelupaa, ja luvan myönsivät juuri ne tahot, jotka nyt kampittavat vanhusten ja sairaiden kannabislääkityksen saantia!
Suomalainen opioidilobby
Koska kieltolakia ei pysty perustelemaan millään järkisyyllä eikä tutkitulla tiedolla, turvautuu kieltolakilobby olkinukkeihin. Kristillisdemokraattisen puolueen nuorisojärjestö esitti lokakuussa kokouksessaan, että "KD Nuoret aikoo ehdottaa lääkekannabiksen erikoisluvan laajentamista muidenkin sairauksien kuin MS-taudin hoitoon."
Kristillisen puolueen Päivi Räsänen nosti suomalaisen opioidilobbyn, Big Pharma, keskusteluun kieltämällä nuorisojärjestön keskustelun kannabiksen lääkekäytön laajentamisesta. Räsäsen tyyli sensuroida keskustelua on suomalaisen huumepolitiikan perinteiden jatkoa, tympeä tuulahdus Torsti Koskisen ja Ritva Santavuoren fundamentalistiselta kaudelta.
Hän lausui: "valitettavasti lääkekannabiskeskustelua on useissa maissa käytetty huumepolitiikan keppihevosena, keinona avata portti kannabiksen käytön ja myynnin yleiselle vapautukselle. En usko, että tämä olisi kd-nuorten tavoitteena”.
Tässä Räsänen siteeraa HUS:n kipuklinikan ylilääkäriä, professori Eija Kalsoa. Hän toi tämän opioidilobbyn väitteen suomalaiseen kannabiskeskusteluun Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa ”Kuka hyötyy lääkekannabiksesta?”
Eija Kalson mielipiteet kannabiksen lääkekäytöstä eivät kerro puolueettomasta tieteen seuraamisesta vaan uskonnollisesta ideologiasta. Hänen kantansa paljastuu amerikkalaisen lääkelobbyn väitteeksi siinä, että hän kiistää tutkimusten olemassaolon. Amerikkalaisessa keskustelussa puhutaan vain Yhdysvalloissa tehdyistä tutkimuksista. Yhdysvalloissa tutkimusta on vaikeuttanut kannabiksen asema liittovaltion huumelain vaarallisimmassa luokassa sekä tutkimuksen estämiseksi luotu erikoisbyrokratia.
Suomen huumemarkkinoilla näkyy kieltolakilobbyn ristiretken aiheuttama uusi ongelma eli uudet muuntohuumeet suoraan lääkeyhtiöiden laboratorioista. Tuoreella päätöksellä valtiovalta luokitteli jälleen 86 uutta kemikaalia huumeiksi:
Suurimpaan muuntohuumeryhmään eli synteettisiin kannabinoideihin lisätään myös useita aineita.
– Vaikka synteettisillä kannabinoideilla tavoitellaan samaa vaikutusta kuin kannabiksen käytöllä, niiden käyttöön liittyy vielä merkittäviä lisäriskejä. Synteettiset kannabinoidit voivat olla huomattavasti kannabista voimakkaampia ja niiden tarkka annostelu on vaikeaa, kun aineita on tarjolla sekä puhtaina että epäpuhtaina jauheina ja erilaisten yrttisekoitusten seassa, toteaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Miksi Kalso ja Räsänen haluavat jatkaa rikollisjengien valtaa kannabismarkkinoilla, tukea kansainvälistä terrorismia ja altistaa nuorison yhä kovemmille aineille?
Kannattaa katsoa Kalson sidonnaisuudet: hän saa palkkioita Grünenthalilta, joka valmistaa tramadolia ja thalidomidia, Orion Pharmalta, joka valmistaa buranaa, eläinrauhoitteita ja marevania, Astra Zenecalta, joka tekee lääkkeitä astmaan, verenpaineeseen, rintasyöpään ja Mundipharmalta, joka tekee oxycontinia.
Suomalainen viinapää ja kannabiksen laillistaminen
Suomessa laillistamisen vastustajien yhdeksi olkinukeksi on noussut suomalainen viinapää. Kieltolain puolustajat väittävät ainoastaan Suomessa kannabiksen laillistamisen johtavan lisääntyvään ryypiskelyyn, tuovan vain yhden päihteen lisää juopotteluun taipuvaiselle kansalle. Tämän nosti esille HBL:n toimittaja kertomalla, että se mikä toimii Kaliforniassa ei toimi Suomessa KOSKA suomalainen viinapää.
“Suomalaisen viinapään” ajatus juontaa juurensa kieltolain alkuun 1900-luvun alussa, jolloin säätyläiset halusivat tehdä pesäeron kansaan mm. juomakulttuurin avulla. Sisällissodan jälkeen suomalaisesta viinapäästä tehtiin syypää yleiselle väkivaltarikollisuudelle. Se oli osa kieltolain jälkeistä holhoavaa kontrollipuhetta, jolla luotiin mielikuvaa siitä, että kansa tarvitsee valtiokoneistoa irrationaalisten tunteidensa hallintaan. Suomalaisesta kansanluonteesta luotiin myytti, jonka mukaan vain sivistyneet osaavat käyttää alkoholia oikein, “vain herrat osaavat juoda”.
Tämä käsitys oli osa 1960-luvun ALKO:n politiikkaa, jolloin pääjohtaja Pekka Kuusen johtamana muutettiin suomalaista alkoholipolitiikkaa sallimalla keskioluen myynti kaupoissa ja baareissa. 1960-luvun keskiolutkampanjan yksi tarkoitus oli saada nuoriso käyttämään kannabiksen asemasta alkoholia. Tämä onnistuikin kaupan tukemana yli odotusten kokonaisen sukupolven alkoholisoituessa.
Kannabiksen laillistamista vastustettiin 1960-luvulla jopa sellaisilla perusteilla, että on vastuutonta puhua marijuanan ja hasiksen vapauttamisesta, koska niitä käytetään alkoholin kanssa. Hasis ja alkoholi ovat vastavaikuttajia, jolloin alkoholi kumoaa hasiksen positiiviset vaikutukset ja tuloksena on täysi ”alkoholitokkura”. Ja siksi hasista ei voi laillistaa.
Länsimaisen kulttuurin tuho ja valehtelemisen kulttuuri
Suomen ankaran kannabispolitiikan taustalla on Nils Bejerotin ja Juhana Idänpää-Heikkilän väite, että jos kannabiksen käyttö leviäisi yhtä laajalle kuin alkoholin käyttö, koko järjestäytynyt yhteiskuntaelämä, sellaisena kuin me sen tunnemme, tulisi toimintakyvyttömäksi parissa vuosikymmenessä.”
Länsimaisen kulttuurin luhistumisen sijaan olemmekin päätyneet kieltolain luomaan valehtelemisen kulttuuriin. Tuoreen tutkimuksen mukaan valehtelu helpottuu harjoituksen myötä.
”Kun valehtelemme oman etumme vuoksi, mantelitumake tuottaa kielteisiä tunteita. Se rajoittaa valmiutta epärehellisyyteen”, selittää psykologi Tali Sharot Lontoon University Collegen tiedotteessa.
”Valehtelun jatkuessa vaste kuitenkin heikentyy. Tämä saattaa johtaa kaltevalle pinnalle, ja pienet valheet paisuvat isoiksi.”
Länsimaisen kulttuurin tuho, suomalainen viinapää, George Soros, skitsofrenia, kannabiskarkit ja niin edelleen, yli 50 vuotta jatkunut valehtelu kannabiksesta on jättänyt sairaat ja vanhukset vaille halpaa ja toimivaa lääkitystä samalla kun nuoriso kasvattaa, käyttää ja kauppaa "viihdekannabista".
Lähde: Guardian 22.10.2016, Conrad, Chris: Monsanto marijuana legalization hoax debunked. The Leaf Online 23.10.2016, Vice 23.10.2016, Forbes 18.1.2016,
Sanjay Gupta: Yhdysvalloissa ei oteta huomioon muualla tehtyä tutkimusta ja siellä tutkimus on tehty vaikeaksi, koska liittovaltion lain mukaan kannabis on I luokan vaarallinen huume. Siksi siellä voidaan virallisesti lausua, ettei kannabiksen lääkekäytölle löydy tutkimusnäyttöä.
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti